Axel Gadolin (24. kesäkuuta 1828 Somero27. joulukuuta 1892 Pietari[1]) oli suomalainen mineralogi, joka sai tykistönkenraalin arvon 1890.[1][2]

Axel Gadolin

Henkilöhistoria muokkaa

Gadolin sai sotilaskoulutuksen Venäjällä. Hänestä tuli 1856 Pietarin teknillisen tykistökoulun johtaja, sitten hän toimi Mihailovin tykistöakatemian professorina 1867–1878 ja oli arsenaalien tarkastaja. Hän sai Suomessa aatelisarvon 1871. Hän oli maineikas mineralogian ja kristallografian tutkija.[1] Hän pyrki löytämään ratkaisun teräksisten tykinputkien tarkkuusvaihteluun pitkillä etäisyyksillä. Tarkkuuden paraneminen saatiin aikaan monien tutkijoiden voimin, kun putken maksimipaineen ja ainepaksuuden suhde onnistuttiin määrittelemään. [3]

Gadolin oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1885. [4]

Julkaisuja muokkaa

  • Mémoire sur la déduction d'un seul principe de tous les systèmes cristallographiques, Suomen Tiedeseuran Acta X 1867. (Käännetty saksaksi ja julkaistu Wilhelm Ostwaldin toimittamassa sarjassa Klassiker der exakten Wissenschaften, 1896.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1599
  2. Gadolin, Axel Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 7. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006– Viitattu 26.4.2021.
  3. Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa (Turgenev-Öljytalous), s. 7407, art. Tykistö. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
  4. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1885 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1885. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1886, ss. 1419-1424.
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.