Avoin tieto
Avoimella tiedolla (engl. open knowledge) viitataan digitaalisessa muodossa oleviin sisältöihin ja dataan, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta käyttää, muokata ja uudelleenjakaa mihin tahansa käyttötarkoitukseen[1]. Esimerkiksi Wikipedia-tietosanakirjan sisältö on avointa tietoalähde?. Avoin tieto lisensoidaan avoimella lisenssillä.
Avoin tieto vaikuttaa esimerkiksi viestintään ja tieteenharjoittamiseen helpottamalla esimerkiksi toimittajien ja tutkijoiden tiedonhankintaa ja vähentämällä kulujalähde?.
Avoimuus poistaa organisaatioiden välisiä transaktiokustannuksia ja sallii kansalaiselle pääsyn kulttuuriperintöönsälähde?. Avoimuus kiihdyttää taloudellista ja teknologista kehitystä sekä edistää kulttuurin kehittymistälähde?. Avoimuuden kriteerit täyttävän tiedon jakaminen käynnistää spontaaneja prosesseja jotka lisäävät tiedon määrää, parantavat sen laatua ja lisäävät tiedon arvoa.
Suomessa avointa tietoa edistää Open Knowledge Finland ry, joka on kansainvälisen Open Knowledge -organisaation verkoston jäsen.
Avoimen tiedon määritelmä muokkaa
Avoimen tiedon määritelmän[2] mukaisesti aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja muokattavassa muodossa Internetin kautta ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä, muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. Pääperiaatteet ovat:
- Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saavutettavissa ja ladattavissa julkisessa tietoverkossa.
- Tiedon on oltava uudelleenjaettavissa ilman käyttöehtorajoituksia. Näin mahdollistetaan aineistojen nopea hyödyntäminen ja tehokas yhdistely.
- Tiedon on oltava uudelleenkäytettävissä. Näin sallitaan aineistojen esteetön ja innovatiivinen käyttö edistyksellisiin ja yllättäviinkin tarkoituksiin.
- Aineiston on oltava vapaa teknisistä rajoitteista niin, ettei yllä mainittujen kohtien mukaiselle toiminnalle ole teknisiä esteitä.
- Aineiston on oltava vapaa sosiaalisista ja organisatorisista rajoitteista, niin ettei henkilön työ, sijainti, asuinpaikka, organisaatiomalli (kuten kaupallinen tai ei-kaupallinen organisaatio), uskonto, poliittinen suuntautuneisuus tai etnisyys rajoita pääsyä tietoon.[1]
Avoin julkishallinnon data muokkaa
Julkishallinnon datan avaaminen on kansainvälinen, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta käynnistynyt ilmiö, joka on levinnyt nopeasti. Avoin julkinen data on ajatusmalli, jossa julkissektorin, kansalaisten, verkkopalveluiden kehittäjien ja muiden datan käyttäjien vuorovaikutusta pyritään lisäämään sekä automatisoimaan yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi.[3]
Mahdollistamalla ja lisäämällä julkisten tietojen uudelleenkäyttöä pyritään lisäämään hallinnon läpinäkyvyyttä ja sisäistä tehokkuutta, sekä luomaan uusia markkinoita ja innovaatioita tarjoamalla tietoa niiden materiaaliksi. Avoimen tiedon tarjoamiseen ja käyttöön liittyvät juridiset kysymykset mm. tiedon julkisuudesta, viranomaisten tuottaman tiedon maksullisuudesta, tiedon käyttöoikeuksista (tekijänoikeuksista) sekä julkisen tiedon tarjonnan vaikutuksesta kilpailuun. Lisäksi on ratkaistava tiedon tarjontaan ja käyttöön liittyviä teknisiä kysymyksiä.[4]
Julkishallinnon datan avaamisella pyritään saattamaan laajempaan käyttöön sellaisia aineistoja, jotka ovat julkisia, mutta aiemmin ovat olleet lisensointikäytäntöjen, maksullisuuden tai teknisten rajoitteiden ansiosta vain rajatussa käytössä. Esimerkiksi Maanmittauslaitos avasi maastotiedot vuoden 2012 toukokuun alussa kansalaisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön, kun aiemmin samasta aineistosta oli peritty käyttömaksuja [5]. Julkishallinnon avattaviin tietoaineistoihin ei sisälly yksilöihin liittyviä henkilökohtaisia tietoja tai muusta syystä ei-julkisiksi luokiteltavia aineistoja.
Avoin tieteellinen tieto muokkaa
Tieteellisen tiedon ja tutkimustulosten avoimen julkaisemisen kohdalla puhutaan niin sanotusta open access -julkaisemisesta, jolla taataan, että tutkimustulokset julkaisut ja tausta-aineistot – ovat tiedeyhteisön ja kaikkien muidenkin vapaasti saatavissa. Yhä useampi tutkimusorganisaatio tai tutkimuksen rahoittaja asettaa omia suosituksiaan ja ehtojaan tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta.[6]
- Katso myös: Plan S
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Open Knowledge Finland - Visio ja arvot Open Knowledge Finland ry. Viitattu 16.9.2014.
- ↑ Open Knowledge Definition Open Knowledge Foundation. Viitattu 12.1.2013. en
- ↑ Mitä on avoin data? Helsinki Region Infoshare -hanke. Viitattu 12.1.2013.
- ↑ Poikola, Antti, Kola, Petri & Hintikka, Kari A.: Julkinen data: johdatus tietovarantojen avaamiseen, s. 12, 46-51. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2010. ISBN 978-952-243-146-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 3.3.2011). suomi[vanhentunut linkki]
- ↑ Mitä on Maanmittauslaitoksen avoin data? Maanmittauslaitos. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 12.1.2013.
- ↑ Mitä on Open Access FinnOA - Suomen Open Access työryhmä. Arkistoitu 12.7.2012. Viitattu 12.1.2013.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi: julkinen tietoaineisto 3.3.2011[vanhentunut linkki]
- Koski, Heli: Avoimen tiedon vaikuttavuus – esitutkimus. Valtiovarainministeriön julkaisuja, 2015, nro 15a/2015. Artikkelin verkkoversio.
- Open Knowledge Foundation