Autohälytin on ajoneuvon varkaudenestämiseen ja ajoneuvossa olevan omaisuuden varkauksilta suojaamiseen tarkoitettu laite.

Auton hälytyssireeni.

Ajoneuvojen varkaudenestolaitteille on määritelty lukuisia standardeja. Euroopan yhteisössä niitä säätelee esimerkiksi ajoneuvojen varkaudenestolaitedirektiivi 95/56, jonka vaatimustenmukaisia kaikkien sisämarkkinoilla olevien laitteiden tulisi olla. Jäsenvaltioissa ovat myös paikalliset vakuutusyhtiöt laatineet omia hyväksymisvaatimuksiaan (Thatcham UK, SCM Hollanti, VAT Suomi), joiden mukaisille laitteilla varustettujen ajoneuvojen kaskovakuutuksista voidaan myöntää etuisuuksia, kuten vakuutusmaksualennuksia tai omavastuuosuuden poisto ajoneuvon varkaustapauksessa.

Autohälyttimen toimintaperiaatteena on valvoa pysäköityä autoa ja ilmoittaa lähiympäristöön tai tarvittaessa radioteitse omistajalle autoon kohdistuvista murtoyrityksistä. Ilmoitus tapahtuu lähiympäristöön yleensä ääni- ja valomerkein. Äänimerkkeinä käytetään useimmiten hälytinjärjestelmän sireeniä. Lisäksi voidaan käyttää auton omaa äänimerkinantolaitetta tai puhemoduulia. Puhemoduuli varoittaa erilaisilla puheviesteillä murtoyrityksistä ja toteutuneista murroista sekä raportoi ne myöhemmin ajoneuvon omistajalle. Valomerkkeinä käytetään auton omia valoja. Euroopassa varsin yleistä on kytkeä ajoneuvon vilkut järjestelmään. Pohjois-Amerikassa on tapana kytkeä vain pysäköintivalot. Autohälytin ilmoittaa käyttäjälle myös päälle ja pois kytkennän ääni- ja/tai valomerkein. Kehittyneimmissä autohälyttimissä on lukuisia esivaroitustoimintoja, jotka toteuttavat ääni- ja valomerkkejä jo pelkästä asiattomasta liikuskelusta auton ympärillä. Radioteitse tapahtuva hälytys suoritetaan joko matkaviestintäverkon kautta esimerkiksi GSM-moduulilla tai WLAN- tai muun langattoman verkon kautta tai luvasta vapaiden radiolaitteiden käyttämillä taajuuksilla suoraan autohälyttimen omaan kauko-ohjaimeen. Moderni autohälytin on kaksisuuntainen eli se välittää hälyttimen tilan ja murtoyritykset kauko-ohjaimen näytölle ikoneina ja kauko-ohjain herättää omistajansa huomion äänimerkillä ja/tai värinällä.

Perusautohälytin valvoo yleensä ajoneuvon ovia ja luukkuja, kuten konepeltiä ja tavaratilan luukkua. Niiden avaaminen aiheuttaa hälytystoimenpiteen, kun vahinko on jo tapahtunut. Sisätilan liiketunnistin on myös yleinen autohälyttimissä. Sekin ilmaisee jo tapahtuneen automurron. Moderneissa autohälyttimissä ovat ovet ja luukut omissa silmukoissaan ja lisäksi käynnistysvirralle on oma silmukkansa sekä lisäsilmukoita esimerkiksi suojaamaan lisävaloja. Autohälyttimissä käytetään myös erilaisia elektronisia tunnistimia, kuten iskuntunnistin, kallistuksentunnistin, lasinrikkoutumistunnistin ja liiketunnistimina ultraääniliiketunnistin tai mikroaaltotutka. Mikroaaltotutkalla voidaan valvoa myös auton ulkopuolta lasien läpi. Kallistuksentunnistin kalibroituu aina, kun auto on pysäköity ja autohälytin kytketään päälle. Se laukaisee hälytyksen, jos autoa yritetään kallistaa esimerkiksi pyörien irrottamista tai hinaamista varten. Iskuntunnistimimet ovat yleensä esivaroittavia eli ne toteuttavat varoitusääni- ja valomerkkejä pienistä iskuista ja täyshälytyksen kovemmista iskuista. Esivaroitus saattaa ennaltaehkäistä ikkunan rikkomisen.

Hälyttimiä voidaan jakaa useisiin alaryhmiin, joita voivat olla esimerkiksi tehdasasennetut ja jälkiasennettavat. Jälkimmäiset voidaan jakaa esimerkiksi kompakteihin ja modulaarisiin. Kompaktissa hälyttimessä on keskusyksikkö ja sireeni ja ajonestolaite samassa kotelossa. Modulaarisessa hälyttimessä keskusyksikkö on erikseen ajoneuvon sisätilassa ja sireeni esimerkiksi moottoritilassa. Modulaarisen hälyttimen keskusyksikköä ja ajonestolaitetta ei voida paikantaa hälytysäänen perusteella.

Autohälyttimellä voidaan nykyisin toteuttaa monenlaisia kauko-ohjaustoimintoja, kuten kaukokäynnistys, polttoainelämmittimen kauko-ohjaus, valojen ja ikkunoiden ja kattoluukun kauko-ohjaus tai esimerkiksi autotallin oven kauko-ohjaus.

Hyvän autohälyttimen ominaisuuksia:lähde?

  • modulaarisuus
  • esivaroitustoiminnot
  • hälytyksensiirto
  • lisäkanavat
  • ajoneuvojen varkaudenestolaitedirektiivin vaatimustenmukaisuus