Australian rajaseutusodat

Australian rajaseutusodat olivat sarja konflikteja eurooppalaisten siirtolaisten ja Australian alkuperäisasukkaiden välillä. Ensimmäiset yhteenotot tapahtuivat vuonna 1788 ja viimeiset 1930-luvun alussa. Aboriginaaleja kuoli taisteluissa arvioiden mukaan vähintään 20 000 ja siirtolaisia noin 2 500. Taisteluja enemmän tappiota aboriginaaleille tuottivat kuitenkin siirtolaisten mukanaan tuomat taudit joille aboriginaaleilla ei ollut vastustuskykyä.

Australian rajaseutusodat
Päivämäärä: 1788–1930 Paikka: Australia Lopputulos: Aboriginaalit menettivät maansa
Osapuolet
Eurooppalaiset siirtolaiset	Aboriginaalit
Tappiot
2 500	20 000

Taustat

Eurooppalaisten ensimmäinen retkikunta Australiaan tapahtui vuonna 1770 James Cookin johdolla. Matka kulki pitkin Australian itärannikkoa. Cookin miehistön ja paikallisen Tharawal-heimon välillä tapahtui pienimuotoinen yhteenotto samana vuonna Botany Bayssä, kun Cookin miehet tulittivat kohti uhkaavasti käyttäytyneitä aboriginaaleja, jotka pakenivat heitettyään ensin miehistöä kohti keihäitä. Cook onnistui kuitenkin luomaan rauhalliset suhteet Kokobujundji-heimoon hänen korjauttaessaan laivaansa nykyisen Cooktownin alueella. Cook valtasi alueen Britannialle 28.8.1770. Britit perustivat Australiaan vankisiirtolan vuonna 1786. Silloinen kuvernööri Arthur Phillip kehotti kohtelemaan aboriginaaleja kohteliaasti konfliktien välttämiseksi. Pian alkoi kuitenkin tulla välikohtauksia siirtolaisten ja aboriginaalien välillä. Eniten konflikteja aiheutui, kun siirtolaiset metsästivät alueen eläimiä, joista aboriginaalit olivat riippuvaisia.

Historia

Taistelu Creen Creekissä 1876

Ensimmäiset vakavammat yhteenotot tapahtuivat vuonna 1788. Paikalliset aboriginaalit suuttuivat brittien kalastuksesta ja tappoivat viisi vankisiirtolan asukasta, minkä lisäksi yksi aboriginaali haavoittui toukokuussa tapahtuneessa yhteenotossa. Phillip yritti edelleen välttää konflikteja, mutta kun aboriginaalisoturi Pemulwuy tappoi hänen metsästäjänsä, hän teki kaksi rankaisuretkeä aboriginaalien kimppuun.

1800-luvulla britit perustivat useita tukikohtia pitkin Australian rannikoita. Yhteenotot kiihtyivät entisestään, kun siirtolaisten ja aboriginaalien kilpailu metsästettävästä riistasta kasvoi. Taisteluihin ei kuitenkaan yleensä osallistunut kuin pieniä joukkoja, ja brittiläiset sotilaat osallistuivat niihin vain harvoin. Huonomman taktiikan takia aboriginaalien tappiot olivat yleensä paljon suuremmat kuin eurooppalaisten. Aboriginaalien taistelutaktiikka perustui lähinnä heidän metsästystapoihinsa, ja toisin kuin esimerkiksi maorit maorisodissa, he eivät oppineet käyttämään länsimaista aseistusta tehokkaasti. 1850-luvulla käyttöön tulleet uudet aseet kuten Colt-pistooli, Snider-Enfield-kivääri ja Martini-Henry-kivääri nostivat eurooppalaisten ylivoimaa entisestään.

Conistonin verilöylyä 1928 pidetään Australian rajaseutusotien viimeisenä vakavana yhteenottona. Verilölyssä Australian poliisi tappoi 31 aboriginaalia Pohjoisterritoriossa. Joidenkin lähteiden mukaan verilöylyssä olisi kuollut jopa 110 henkilöä. Verilöyly tapahtui kostona Frederick Brooks -nimisen dingonmetsästäjän tappamisesta.

Lähteet

• Aborigines and Australian Frontier War^{[vanhentunut linkki]}. Sogyberty.(englanniksi)
• Richard Nile, Christian Clerk: Cultural Atlas of Australia, New Zealand and South Pacific. New York: Facts On File, 1996.