Australian maastopalot 2009
Australian maastopalot 2009 olivat yksi maan rauhanajan historian suurimmista katastrofeista. Australian maastopalot vaativat 173 uhria.[1]
| Australian maastopalot 2009 | |
|---|---|
 Palot 10.2.2009 |
|
| Alue | Australia |
| Ajankohta | 7. helmikuuta 2009 – 14. maaliskuuta 2009 |
| Syttymissyy | helleaalto |
| Kuolleita | 173[1] |
| Loukkaantuneita | 500+ |
Ennätyshelle Australiassa muokkaa
Tammikuun lopussa 2009 uutisoitiin, että Australian Melbournessa oli kuuminta 150 vuoteen. Vuodesta 1855 alkaen, jolloin mittaukset aloitettiin, ei ole mitattu vastaavaa. Kolme päivää lämpötila kohosi Melbournessa +43 °C, ja laski sitten 31 °C:een. Kuumuus vaivasi eteläisiä maakuntia Victoriaa ja Etelä-Australiaa.[2]
Lämpötila nousi 7.2.2009 Melbournessa 46,4 °C:een ja sen länsipuolella 47,9 °C:een. Se on kaikkien aikojen ennätys.[3]
Palokunta muokkaa
Yli 30 000 vapaaehtoista palomiestä taisteli tulta vastaan 7.2.2009. Myrsky pahensi tilannetta.[3]
Syyt muokkaa
Maastopalot ovat yleisiä Australiassa. Vuosittain niitä syttyy 60 000. Tuhoisin palo on vuodelta 1983, jolloin 75 ihmistä kuoli. Poliisin mukaan osa paloista on tahallaan sytytettyjä.[3]
Metsäpaloja on Australiassa torjuttu hallitulla kulotuksella (prescribed burning, controlled burning). Esimerkiksi South West -alueella on poltettu vuosittain 8 % metsämaasta hallitsemattomien metsäpalojen välttämiseksi. Jo Australian alkuperäiskansat harjoittivat tätä tarkoituksenaan luoda laitumia ja metsästysmaita.
Kulotusten vastustus on noussut viime vuosina ja niitä on alettu vastustaa esim. biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi.[4] Talven 2019–2020 suurista paloista on syytetty hallittujen kulotusten puutetta viime vuosina ja uusia "vihreitä" lakeja sekä ilmastonmuutosta.[5]
Vuonna 1999 voimaan tullut Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999 hankaloitti metsäpalojen torjuntaa. Esimerkiksi palonestovyöhykkeiden tai metsäautoteiden rakentaminen suojelluille alueille tai valtion omistamalle maalle vaatii ministeritason hyväksynnän.[5]
Laajuus muokkaa
Maastopaloalueisiin sisältyy Victorian, Uuden Etelä-Walesin, Etelä-Australian ja Tasmanian osavaltiot.[6]
Tuhot muokkaa
Paloissa tuhoutui ainakin 750 asuintaloa ja 350 000 hehtaaria maastoa on palanut. Pahin tilanne oli Victoriassa.[6] Maastopalot uhkasivat myös maan villieläimiä, kuten koaloita ja kenguruita. Palosta selvinneilläkin eläimillä saattoi olla pulaa vedestä ja ravinnosta.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b About Black Saturday www.cfa.vic.gov.au. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Saarinen, Eveliina: Australiassa kuollut kuumuuteen lähes 30 – Pääministeri kuvasi maan eteläosaa ruutitynnyriksi. Helsingin Sanomat, 1.2.2009, s. B3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.3.2020.
- ↑ a b c Vasama, Tanja: Poliisi pelkää kymmenien ihmisten kuolleen Kaakkois-Australian paloissa – Osa paloista tahallaan sytytettyjä. Helsingin Sanomat, 8.2.2009, s. B2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.3.2020.
- ↑ Doyle, Kate: Prescribed burning debate rages as Australia finds there's no time to burn going into peak fire season 13.9.2018. ABC News.
- ↑ a b Arampatzi, Christina: RMIT ABC Fact Check – Are hazard reduction burns effective in managing bushfires? The answer is complicated ABC News. 20.12.2019. Viitattu 2.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Australian paloissa kuollut ainakin 171 Yle Uutiset. 9.2.2009. Viitattu 9.2.2009.
- ↑ Australian maastopalot tappavat villieläimiä Yle Uutiset. 10.2.2009. Viitattu 10.2.2009.
Aiheesta muualla muokkaa
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Britanniassa lumimyrsky, Australiassa hellettä
