Aurignacin kulttuuri

Aurignacin kulttuuri oli kivikautinen kulttuuri, jonka kausi oli 43 000 – 35 000 vuotta sitten. Kulttuuri vaikutti laajasti määriteltynä Lähi-idästä ja Venäjän länsiosista halki koko Keski- ja Länsi-Euroopan aina Espanjaan ja Portugaliin asti.[1]

Myöhäispaleoliittisen Aurignacin kulttuurin alue Euroopassa.
"Leijonamies", pienoispatsas.

Aurignacin kulttuurin kehittymiseen meni varsin pitkä aika, ja sen varhaisimmissa vaiheissa ihmiskulttuuri eli siirtymävaihetta neandertarlinihmisen ja nykyihmisen välillä. Kun Aurignanin kulttuuri alkoi levittäytyä Eurooppaan yli 40 000 vuotta sitten, maanosassa asui vielä neandertalilaisia.[1]

Aurignacin kulttuurin aikana ihmisten työkalut alkoivat monimutkaistua ja erikoistua. Sen aikana keksittiin muun muassa uurrin. Muihin myöhäispaleoliittisiin kulttuureihin verrattuna Aurignacista tavataan enemmän kivisiä iskostyökaluja terätyökalujen sijaan. Iskostyökaluilla tehtiin muun muassa erilaisia kaapimia, ja luista ja sarvista tehtiin piikkejä ja naskaleita.[2]

Aurignacin kulttuuria pidetään taiteen historian ensimmäisenä kehittyneenä perinteenä, jonka aikana siirryttiin ensimmäisistä yritelmistä kypsiin tyyliin. Ensimmäiset Länsi-Euroopasta löydetyt taideteokset olivat pääosin yksinkertaisia pikkukiviin kaiverrettuja eläinhahmoja, joita myöhemmin alettiin tehdä myös luihin ja norsunluuhun. Itä-Euroopassa syntyi myös ensimmäinen varsinainen kuvanveistokulttuuri. Se loi yksinkertaisia mutta realistisia savisia eläimiä ja tyyliltelyjä raskaana olevia naisia.[2]

Aurignacin kulttuurin loppuvaiheessa tehtiin läntisessä Euroopassa satoja maalauksia, kaiverruksia ja reliefeitä kalkkikiviluolien seiniin, kattoihin ja joskus myös lattioihin. Ensimmäiset maalaukset olivat todennäköisesti seinää vasten nojaaman käden avulla tehtyjä, mutta myöhemmin maalauksista kehittyi figuratiivisia. Aurignacin perinteet eläinhahmot olivat usein kiertyneitä, sillä pää saattoi olla oikein mutta sarvet osoittivat suoraan kohti katsojaa.[2] Aurignacilaisia maalauksia löytyy muun muassa Chauvet’n luolasta, jonka varhaisimmat maalaukset osuvat kulttuurin ajanjaksolle. Luolan uusimmat maalaukset ovat Gravetten kulttuurin luomia.[3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b The Aurignacians Ministry of Culture and Communication. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  2. a b c Aurignacian culture 10.6.2016. Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  3. Aurignacian cave art Ministry of Culture and Communication. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa