Wikipedia

Aung San Suu Kyi

myanmarilainen poliitikko

Aung San Suu Kyi (burmaksi အောင်ဆန်းစုကြည်, aung hcan: cu. krany, [àʊɰ̃ sʰáɰ̃ sṵ tɕì]; s. 19. kesäkuuta 1945 Yangon) on vuodesta 2016 lähtien toiminut Myanmarin ensimmäisenä valtiokanslerina (häntä varten luotu virka, koska hän ei voi laillisesti toimia presidenttinä) sekä ulkoministerinä ja presidentin kanslian ministerinä.[1]

Aung San Suu Kyi
Kansanedustaja
Myanmarin parlamentin jäsen
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1945 (ikä 78)
Tiedot
Kunnianosoitukset Nobel-palkinto Nobelin rauhanpalkinto (1991)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Armeija pidätti Aung San Suu Kyin 1. helmikuuta 2021 Myanmarin vallankaappauksen aikana.[2] Sotilasjuntta on tuominnut hänet vuosikymmenten vankeuteen.[3][4][5]

Elämäkerta muokkaa

Aung San Suu Kyin isä on vuoden 1947 itsenäisyystaistelua johtanut kenraali Aung San. Kilpailija murhautti Aung Sanin puoli vuotta ennen kuin maa itsenäistyi 4. tammikuuta 1948. Hänen äitinsä on Daw Khin Kyi, joka toimi suurlähettiläänä Intiassa vuodesta 1960. Aung San Suu Kyi opiskeli vuodesta 1964 Britanniassa Oxfordin yliopistossa filosofiaa, valtiotiedettä ja taloustiedettä. Hän tapasi tulevan aviomiehensä Michael Arisin opiskeluaikoinaan.[6]

Hän palasi Burmaan 1988 huolehtiakseen sairaasta äidistään.[6] Maassa kapinoitiin tuolloin kenraali Ne Winin vuosikymmeniä kestänyttä valtaa vastaan. Kenraali Saw Maung syrjäytti maata johtaneen hallinneen sosialistipuolueen BSPP:n 18. syyskuuta 1988 ja muodosti juntan joka tukahdutti mielenosoitukset. Juntta lupasi vapaita vaaleja.

Aung San Suu Kyin Kansallinen Demokratia -puolue (National League for Democracy, NLD) voitti toukokuun 1990 vaalit entistä sosialistipuoluetta vastaan, mutta sotilaat mitätöivät vaalien tuloksen ja Aung San Suu Kyin vankila- ja arestikierre alkoi. Aung San Suu Kyi oli kuusi vuotta kotiarestissa. Hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto 1991, mutta ei päässyt vastaanottamaan sitä henkilökohtaisesti, sillä Myanmarista poistuminen olisi johtanut maahantulokieltoon.[7]

Hän on ollut 21 viime vuoden aikana kotiarestissa yhteensä yli 15 vuotta[7], ensin 1989–1995 ja uudelleen 2000–2002. Viimeisin, toukokuussa 2003 alkanut aresti päättyi 13. marraskuuta 2010. Toisinaan sotilasjuntta on neuvotellut Aung San Suu Kyin kanssa, mutta hän ei ole suostunut juntan valtaa säilyttäviin kompromisseihin. Hänen sallittaisiin myös poistua maasta perheensä luokse, mutta hän on päättänyt olla luovuttamatta ennen kuin maa siirtyy täyteen demokratiaan. Aung San Suu Kyin brittiläinen aviomies Michael Aris kuoli 1999, ja hänen kaksi poikaansa Alexander ja Kim Aris asuvat Britanniassa[7].

NLD-puolue elätteli toiveita vapauttamisesta, kun Aung San Suu Kyi sai toukokuussa 2006 tavata ensi kertaa kahteen vuoteen ulkomaiden edustajan, YK:n apulaispääsihteerin Ibrahim Gambarin. Myanmarin sotilasjuntta kuitenkin pidensi viikkoa myöhemmin oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kotiarestia vuodella.

Kansainvälinen yhteisö ja useat ihmisoikeusjärjestöt, muun muassa Amnesty International, ja pakolaisina ympäri maailmaa elävät burmalaiset kampanjoivat Aung San Suu Kyin ja muiden poliittisten vankien vapauttamiseksi.

Irlantilainen rock-yhtye U2 levitti tietoa Aung San Suu Kyin tilanteesta 360°-kiertueellaan. Yhtyeen alun perin Martin Luther Kingille omistama MLK-kappale on omistettu uudelleen Aung San Suu Kyille. Yhtye myy kiertueellaan Aung San Suu Kyin kasvokuvasta tehtyä naamiota, ja yhtye on tehnyt monissa konserteissa asiassa yhteistyötä ihmisoikeusjärjestö Amnestyn kanssa.

Aung San Suu Kyin terveys heikkeni, ja toukokuussa 2009 hän joutui sairaalaan nestehukan ja alhaisen verenpaineen vuoksi.[8] Toukokuussa hänet myös asetettiin syytteeseen, kun hän salli yhdysvaltalaisen miehen nousta maihin saarelle, jossa hän on kotiarestissa. Kahden päivän kuluttua mies ui takaisin, ja hänet pidätettiin. Aung San Suu Kyin kotiarestin oli määrä päättyä toukokuussa 2009, mutta elokuussa 2009 hänet tuomittiin jälleen 1,5 vuoden kotiarestiin. Yhdysvaltalaismies sai seitsemän vuoden vankeustuomion.[9]

Aung San Suu Kyi vapautettiin yhteensä yli viidentoista vuoden mittaisesta kotiarestista 13. marraskuuta 2010.[10]

Huhtikuussa 2012 Aung San Suu Kyi valittiin täytevaaleissa Myanmarin parlamenttiin.[11]

Kesäkuussa 2012 Aung San Suu Kyi kävi Oslossa myöhästyneissä Nobel-juhlallisuuksissa. Sotilasdiktatuuri lupasi päästää hänet takaisin kotimaahan, siksi hän uskaltautui ulkomaanmatkalle.[7]

18. kesäkuuta 2012 Aung San Suu Kyi palkittiin Amnesty Internationalin myöntämällä Kynttiläpalkinnolla ihmisoikeuksien hyväksi tekemästään työstä.[12]

Vaalivoitto 2015 muokkaa

Vuonna 2015 järjestettiin Myanmarin ensimmäiset vapaat vaalit 25:een vuoteen[13][14]. Aung San Suu Kyin puolue NLD voitti enemmistön sekä Myanmarin alahuoneeseen että ylähuoneeseen. Aung San Suu Kyi ei voi itse asettua presidenttiehdokkaaksi, koska hänen lapsensa ovat Britannian kansalaisia samoin kuin hänen edesmennyt miehensäkin.[15]

Vaalivoitto 2020 muokkaa

Vuoden 2020 marraskuussa Myanmarissa pidettiin vaalit, joissa Aung San Suu Kyin puolue sai ehdottoman enemmistön ja armeijan tukema puolue koki tappion[16].

Armeijan vallankaappaus 2021 muokkaa

Armeija syytti vuoden 2020 vaaleja vilpillisiksi[16]. Ennen kuin uusi parlamentti ehti aloittaa istuntonsa, armeija kaappasi vallan 1.2.2021[16]. Ainakin 2 324 siviiliä tapettiin turvallisuusjoukkojen toimesta[17]. 15 683 otettiin säilöön ja heistä 12 540 on edelleen vangittuina syyskuussa 2022[17]. Myös Aung San Suu Kyi vangittiin[18]. Sotilasjuntta nosti häntä ja muita virkamiehiä vastaan korruptiosyytteen[18]. Lokakuussa 2021 Aung San Suu Kyi oli kotiarestissa[19].

Vankeudessa muokkaa

Joulukuussa 2021 Aung San Suu Kyi sai koronavirusrajoitusten rikkomisesta ja epäjärjestyksen lietsomisesta neljän vuoden vankeustuomion[3], jota lievennettiin pian kahteen vuoteen[4]. Seuraavan vuoden alussa sotilasjuntta langetti hänelle neljä vuotta lisää vankeutta perusteenaan radiopuhelinlaitteiden laiton maahantuonti ja hallussapito[5]. Huhtikuussa 2022 sotilasjuntan salaisessa oikeusistunnossa hänelle määrättiin viisi vuotta lisää vankeutta väitetystä lahjusten vastaanottamisesta, mikä korotti tuomioiden kokonaismäärän 11 vuoteen[20]. Kesäkuussa hänet siirrettiin eristysselliin[21]. Heinäkuussa hänen puolueensa keskeinen henkilö hirtettiin[22]. Elokussa 2022 uusi tuomio korotti vankeusaikaa kuudella vuodella 17:ään vuoteen[23]. Syyskuussa sotilastuomioistuin langetti kolme vuotta lisää vankeutta, mikä nosti kokonaismäärän 20:een vuoteen, minkä lisäksi hänelle määrättiin raskasta ruumiillista pakkotyötä[24]. Salaisessa oikeudenkäynnissä salaisten tietojen paljastamisesta annettu uusi tuomio lisäsi vankeusaikaa kolmella vuodella 23:een, ja samalla tuomittiin australialainen ekonomisti, joka oli toiminut Aung San Suu Kyin neuvonantajana sekä kolme Aung San Suu Kyin hallituksen jäsentä[17]. Seuraava tuomio annettiin lahjusten vastaanottamisen nimikkeellä, ja se pidensi vankeusaikaa kolmella vuodella 26:een[25]. Joulukuussa vankeusaikaa pidennettiin 7:llä vuodella 33 vuoteen korruption rikosnimikkeellä annetulla tuomiolla[26]. Häntä odottaa vielä kymmenkunta muuta syytettä, joista tuomittavien rangaistusten maksimimäärä on yli 190 vuotta vankeutta[20]. Myös kuolemantuomio on mahdollinen[27].

Myanmar armahtaa vankeja buddhalaisille tärkeinä päivinä ja kesällä 2023 samaan aikaan 7 000:n muun tuomitun armahduksen kanssa osa Suu Kyin tuomioista kumottiin ja hänen vankeusajastaan vähennettiin kuusi vuotta[28].

Aung San Suu Kyi kärsii muun muassa huimauksesta, pahoinvoinnista ja hammasvaivoista[29]. NLD:n mukaan lääkärinhoidon, terveellisen ruoan ja kelvolliset asuinolot epäämällä sotilasjuntta vaarantaa tarkoituksellisesti hänen henkensä[29].

Aung San Suu Kyin puolue NLD ilmoitti, ettei se osallistu sotilasjuntan järjestämiin laittomiin vaaleihin[30]. Kun puolueet eivät olleet rekisteröityneet vaaleihin juntan ilmoittamaan aikarajaan mennessä, juntan hallinnoima vaalilautakunta ilmoitti, että kaikkiaan 40 puoluetta lakkautetaan, mukaanluettuna NLD[30].

Huhtikuussa 2024 sotilasjuntta siirsi Aung San Suu Kyin vankilasta kotiarestiin. Samalla vapautettiin 3 300 muuta vankia. Juntan tiedottajan mukaan vankeja vapautettiin terveyssyistä ja ”helteisen sään vuoksi”.[31]

Aikajana vankeusajasta muokkaa

Menetetty maine muokkaa

Varsinkin islamilaiset maat arvostelivat Aung San Suu Kyia siitä, ettei hän puuttunut pitkään aikaan rohinghya-kansaan vuosina 2016-2017 kohdistuneeseen laajaan etniseen puhdistukseen[32][33]. Kaikesta päätellen hän ainakin julkisesti hyväksyi armeijan toimet oikeutettuna terrorisminvastaisena toimintana. Luultavasti yksi syy tähän oli, ettei Aung San Suu Kyillä ollut valtaa armeijaan[34]. Aung San Suu Kyi tuomitsi väkivallan vasta syyskuussa 2017, jolloin suuri rohinghyoiden joukkopako oli tapahtunut[35].

Marraskuussa 2018 Amnesty International peruutti Aung San Suu Kyille vuonna 2009 myönnetyn tunnustuspalkinnon, koska "hän on häpeällisellä tavalla pettänyt aiemmin edustamansa arvot" [36]. Kanada perui kunniakansalaisuuden. Vieraillessaan Euroopassa kesäkuussa 2019 Aung San Suu Kyi tapasi EU-maista vain Unkarin ja Tšekin johtajia. Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa hän julkaisi yhteisen lausunnon, jonka mukaan islam ja maahanmuutto ovat Kaakkois-Aasialle ja Euroopalle suurimpia uhkia.[37]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Aung San Suu Kyi to become 'State Counsellor' of Myanmar ABC News. 5.4.2016. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Myanmar coup: Aung San Suu Kyi detained as military seizes control BBC News. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Myanmarin syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi sai neljän vuoden vankeustuomion – Amnesty sanoo juntan "tukahduttavan vapauksia" Yle Uutiset 6.12.2021. Viitattu 6.12.2021
  4. ↑ a b Myanmar | Myanmarin syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin tuomiota lievennettiin kahteen vuoteen Helsingin Sanomat. 6.12.2021. Viitattu 6.12.2021.
  5. ↑ a b Myanmar | Sotilasjuntan tuomioistuin antoi Aung San Suu Kyille neljän vuoden vankeustuomion Myanmarissa Helsingin Sanomat. 10.1.2022. Viitattu 10.1.2022.
  6. ↑ a b Profile: Aung San Suu Kyi, BBC, 5 December 2016
  7. ↑ a b c d Anna-Liisa Kauhanen, Aung San Suu Kyi sai vihdoin rauhapalkintonsa, Helsingin Sanomat 17.6.2012 sivu B 3
  8. ↑ Burman oppositiojohtaja joutui tiputukseen hs.fi. 9.5.2009. Arkistoitu 15.5.2009. Viitattu 15.5.2009.
  9. ↑ Oppositiojohtaja Suu Kyi kotiarestiin 11.8.2009. Hs.fi. Viitattu 11.8.2009.
  10. ↑ Aung San Suu Kyi pääsi viimein vapaaksi 13.11.2010. Yle.fi. Viitattu 13.11.2010.
  11. ↑ Myanmarin oppositiolle murskavoitto täytevaaleissa, Yle.fi/uutiset viitattu 3.4.2012
  12. ↑ Bono ja Aung San Suu Kyi tapasivat, Yle.fi/uutiset viitattu 18.6.2012
  13. ↑ Myanmar election: Suu Kyi's NLD wins landslide victory BBC News. 13.11.2015. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Aung San Suu Kyi casts vote in Myanmar's first free election for 25 years The Guardian. 8.11.2015. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Aung San Suu Kyin puolue voittoon historiallisissa vaaleissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ a b c Myanmar | Vallankaappaus on alkanut, luki ystävän aamuöisessä viestissä – ”Tämä tuli yllätyksenä monelle”, sanoo myanmarilainen Kyaw Thu HS:lle Helsingin Sanomat. 1.2.2021. Viitattu 9.11.2021.
  17. ↑ a b c Suu Kyi convicted again, Australian economist gets 3 years AP NEWS. 29.9.2022. Viitattu 2.10.2022. (englanniksi)
  18. ↑ a b Myanmar | Vallasta syrjäytettyä Aung San Suu Kyita vastaan nostettiin korruptiosyyte Helsingin Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 9.11.2021.
  19. ↑ Myanmar | Aung San Suu Kyitä odottaa jopa 102 vuoden vankeustuomio, puolustusta kuultiin ensimmäisen kerran oikeudessa Helsingin Sanomat. 27.10.2021. Viitattu 9.11.2021.
  20. ↑ a b Aung San Suu Kyi: Myanmar sentences ex-leader to jail for corruption BBC News. 27.4.2022. Viitattu 8.6.2022. (englanniksi)
  21. ↑ Aung San Suu Kyi moved to solitary confinement, says Myanmar junta The Guardian. 23.6.2022. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
  22. ↑ Myanmarin juntta teloitti poliittisia vankeja – ensimmäiset teloitukset vuosikymmeniin Yle Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 2.9.2022.
  23. ↑ Associated Press: Aung San Suu Kyi given six extra years in prison on corruption charges The Guardian. 15.8.2022. Viitattu 26.8.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Myanmarin syrjäytetyn johtajan Aung San Suu Kyin vankeustuomio piteni – kolme vuotta vankeutta ja pakkotyötä vaalivilpistä Yle Uutiset. 2.9.2022. Viitattu 2.9.2022.
  25. ↑ Reuters: Myanmar court jails Suu Kyi for three years for graft - source Reuters. 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  26. ↑ Aung San Suu Kyi jailed for a further seven years BBC News. 30.12.2022. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  27. ↑ Yle tavoitti Myanmarin maanpakolaishallituksen edustajan teloitusten jälkeen: Linn Thant pelkää, että Aung San Suu Kyita odottaa sama kohtalo Yle Uutiset. 25.7.2022. Viitattu 2.9.2022.
  28. ↑ Myanmarin syrjäytetty johtaja Aung San Suu Kyi sai osittaisen armahduksen www.iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2023.
  29. ↑ a b Myanmar | Puolue: Aung San Suu Kyin henki on vaarassa, jos hän ei pääse hoitoon Helsingin Sanomat. 14.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
  30. ↑ a b Myanmar | Sotilasjuntta hajottaa Aung San Suu Kyin puolueen Helsingin Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 6.6.2023.
  31. ↑ Myanmar | AFP: Aung San Suu Kyi pääsi vankilasta kotiarestiin Helsingin Sanomat. 17.4.2024. Viitattu 17.4.2024.
  32. ↑ Aung San Suu Kyi vierailee ensimmäistä kertaa rohingya-alueella Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  33. ↑ Aung San Suu Kyi kommentoi vihdoin rohingya-kriisiä Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  34. ↑ Tuliko Nobel-palkitusta Aung San Suu Kyista välinpitämätön rautarouva? Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  35. ↑ Suu Kyi tuomitsee "kaikki ihmisoikeusloukkaukset" Myanmarin kriisissä Yle Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  36. ↑ Aung San Suu Kyi menettää Amnestyn ihmisoikeuspalkinnon Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2018.
  37. ↑ Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi oli lännen ihannoima rauhantekijä Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2019.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aung San Suu Kyi.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Bengtsson, Jesper: Aung San Suu Kyi – Taistelu vapaudesta: Henkilökuva. (En kamp för frihet: Aung San Suu Kyi: Biografi, 2010). Jyväskylä: Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-396-5.

Elokuvia muokkaa

  • Luc Besson: The Lady. Ranska/Yhdistynyt kuningaskunta/Thaimaa, 2011. (englanniksi), burmaksi
  • John Boorman: Nainen Burmassa (Beyond Rangoon). USA, 1995. (englanniksi)
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
1901–1925

1901: Dunant, Passy 1902: Ducommun, Gobat 1903: Cremer 1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti 1905: Suttner 1906: Roosevelt 1907: Moneta, Renault 1908: Arnoldson, Bajer 1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto 1911: Asser, Fried 1912: Root 1913: La Fontaine 1917: Punainen Risti 1919: Wilson 1920: Bourgeois 1921: Branting, Lange 1922: Nansen 1925: Chamberlain, Dawes

1926–1950

1926: Briand, Stresemann 1927: Buisson, Quidde 1929: Kellogg 1930: Söderblom 1931: Addams, Butler 1933: Angell 1934: Henderson 1935: Ossietzky 1936: Lamas 1937: Cecil 1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto 1944: Punainen Risti 1945: Hull 1946: Balch, Mott 1947: Kveekarit 1949: Boyd Orr

1951–1975

1950: Bunche 1951: Jouhaux 1952: Schweitzer 1953: Marshall 1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö 1957: Pearson 1958: Pire 1959: Noel‑Baker 1960: Lutuli 1961: Hammarskjöld 1962: Pauling 1963: Punainen Risti 1964: King 1965: Unicef 1968: Cassin 1969: Kansainvälinen työjärjestö 1970: Borlaug 1971: Brandt 1973: Kissinger, Lê 1974: MacBride, Satō 1975: Saharov

1976–2000

1976: B. Williams, Corrigan 1977: Amnesty International 1978: Sadat, Begin 1979: Äiti Teresa 1980: Esquivel 1981: YK:n pakolaisapujärjestö 1982: Myrdal, García Robles 1983: Wałęsa 1984: Tutu 1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan 1986: Wiesel 1987: Arias 1988: YK:n Rauhanturvaajat 1989: Dalai Lama 1990: Gorbatšov 1991: Suu Kyi 1992: Menchú 1993: Mandela, de Klerk 1994: Arafat, Peres, Rabin 1995: Pugwash-liike, Rotblat 1996: Belo, Ramos Horta 1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams 1998: Hume, Trimble 1999: Lääkärit ilman rajoja 2000: Kim

2001–

2001: YK, Annan 2002: Carter 2003: Ebadi 2004: Maathai 2005: IAEA, ElBaradei 2006: Yunus, Grameen Bank 2007: Gore, IPCC 2008: Ahtisaari 2009: Obama 2010: Liu 2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman 2012: EU 2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö 2014: Satyarthi, Yousafzai 2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016: Juan Manuel Santos 2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018: Murad, Mukwege 2019: Abiy 2020: Maailman ruokaohjelma 2021: Ressa, Muratov 2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties 2023: Mohammadi

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aung_San_Suu_Kyi&oldid=22331753”