Astarte
Astarte (alk. kreikkalainen Ἀστάρτη, Astarte, Ishtar tai Ashtart) oli seemiläinen hedelmällisyyden jumalatar, jota sidonilaiset palvoivat[1][2], ja joka oli myös taivaan kuningatar ja Kuun- ja sodan jumalatar. Hän samaistuu babylonialaisten Ištariin, heprealaisten As´tarotiin (עשתרת, translitteroituna Ashtoreth) ja assyrialaisten ja syyrialaisten Atargatisiin. Astarten muita nimiä olivat Istar Babyloniassa, Inanna sumerilaisilla ja Baalat Kanaanissa.[3] Astarte-jumala mainitaan Raamatussa useita kertoja.[4] Astarten ja Ištarin vertauskuvana oli Venus.
_01.jpg)
Astarte oli alun perin babylonialainen puujumalatar, myöhemmin Astartea palvottiin hedelmällisyyden jumalattarena, jonka heprealainen nimi oli Asera. Hänelle rakennettiin palvontapaikkoja, aserakarsikkoja karsituista puista. Astarten puoliso oli Ēl ja poika Baal.[3]
Astarten tunnukset olivat leijona, hevonen, sfinksi, kyyhky, ja tähti (ympyrän sisällä planeetta Venus). Kuvataan usein alastomana.
Astarte kuvattiin joskus äiti-jumalana lapsi käsivarrellaan, useimmiten kuitenkin alastomana. Astartea palvottiin erinimisenä koko Lähi-idässä, myös muinaisessa Israelissa, Egyptissä, Roomassa ja Kreikassa.[5] On mahdollista että Astarte ja soturijumalatar Anat olivat yksi ja sama jumala, joko alkujaan tai yhteen sulauduttuaan.[6]
Lähteet muokkaa
- 1 Kun. 11:5
- 1 Kun. 11:33
- Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Israel Update[vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
- ↑ 1 Kun. 11:5
- ↑ 1 Kun. 11:33
- ↑ a b Teuvo Kopra: Raamatun ajan epäjumalia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 1. Kun 11:5, 11:33, 18:19, 1. Sam 7:4, 12:10, 31:10, 2. Kun 21:7, 23:4, 23:13, Tuom 2:13, 10:6[vanhentunut linkki]
- ↑ Israel Update[vanhentunut linkki]
- ↑ Halme, Heini: Israelin uskonto ennen juutalaisuutta, s. 80–81. Valkama, Kirsi (toimittanut). Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2010. ISBN 978-951-9217-55-0.
