Askewin koodeksi
Askewin koodeksi (lat. Codex Askewianus) on koptinkielinen gnostilaisia kirjoituksia sisältänyt pergamenttikirja eli koodeksi, jonka British Museum osti tohtori Askewilta vuonna 1785. Kirjan varhaisempaa historiaa ei juurikaan tunneta. Museon virkailijan, koptin asiantuntija C. G. Woiden mukaan A. Askew osti kirjan antikvariaatista Lontoossa kymmenellä punnalla noin vuonna 1773. Koodeksin tunnetuin kirjoitus on Pistis Sofia.
Koodeksi on museon katalogissa numerolla MS. Add. 5114. Koodeksi on sidottu nykyaikaisiin kansiin, joissa on otsikko Piste Sophia Coptice. Sen alkuperäiset lehdet ovat pergamenttia, ja siihen kuuluu 178 lehteä eli 356 sivua. Teksti on kirjoitettu kahteen sarakkeeseen. Kirjoitus on kahden eri kirjurin käsialaa. Kirjoitukset ovat koptinkielisiä käännöksiä kreikankielisistä alkuteksteistä, ja ne ovat peräisin noin vuodelta 300.
Koodeksi koostuu neljästä osasta. Ensimmäisellä ei ole otsikkoa. Toisen otsikko on "Pistis Sofian toinen kirja (tai osa)". Tätä seuraa kirjoitusta alaotsikolla "Osa Vapahtajan kirjoista". Kolmas osa on katkelmallinen ja koostuu eri tekstien osista. Siihen kuuluu lyhyt katkelma "Sanomattomasta gnosiksesta" sekä jälleen kirjoitusta alaotsikolla "Osa Vapahtajan kirjoista". Neljännellä osalla ei ole ylä- eikä alaotsikkoa.
Nag Hammadin kirjaston löytymiseen saakka Askewin koodeksi oli yhdessä Brucen koodeksin ja Berliinin koodeksin kanssa käytännössä ainoa lähde varhaiskristillisinä vuosisatoina muuten tuhottuihin gnostilaisiin kirjoituksiin.