Arthur Cayley
Arthur Cayley (16. elokuuta 1821 Richmond, Surrey, Englanti – 26. tammikuuta 1895 Cambridge, Englanti) oli englantilainen matemaatikko ja lakimies. Hän oli hyvin tuottelias matemaatikko, ja häntä pidetään yhtenä suurimmista matemaatikoista.[1] Cayleyn mukaan on nimetty Cayleyn lause.
| Arthur Cayley | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. elokuuta 1821 Richmond, Surrey, Englanti |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1895 (73 vuotta) Cambridge, Englanti |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Cambridgen yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | William Hopkins |
| Oppilaat | Andrew Forsyth |
| Tutkimusalue | Puhdas matematiikka |
|
|
|
Elämä muokkaa
Cayley syntyi Richmondissa, Surreyssä, 16. elokuuta 1821 kauppiaan Henry Cayleyn ja Maria Antonia Doughtyn toisena poikana. Hänen isänsä jäi eläkkeelle liike-elämästä vuonna 1829 ja asettui asumaan Blackheathiin, jossa Arthur lähetettiin yksityiskouluun. 14-vuotiaana hänet siirrettiin Lontoon King’s College -kouluun. Hän osoitti pian, että hänellä oli huomattavat matemaattiset kyvyt. Koulun opettajien suosituksesta hänet otettiin Trinity Collegeen, Cambridgen yliopistoon. Siellä häntä valmensi Peterhouse Collegen William Hopkins, ja hän pääsi collegeen stipendiaatiksi toukokuussa 1840. Hän valmistui senior wrangleriksi vuonna 1842 ja sai seuraavassa kokeessa Smith's Prize -palkinnon. Vuonna 1842 hänet valittiin myös Trinity Collegen fellowiksi, ja hänestä tuli major fellow vuonna 1845, jolloin hän suoritti maisterin tutkinnon. Hän toimi Trinityn apulaisopettajana kolmen vuoden ajan.[1]
Vuonna 1846 Cayley päätti ryhtyä lakimieheksi, jätti Cambridgen, kirjoittautui Lincoln's Inniin. Hänet pätevöityi asianajajaksi vuonna 1849, ja hän toimi asianajajana neljätoista vuotta, vuoteen 1863, jolloin hänet valittiin Cambridgen yliopiston matematiikan professoriksi. Hän asui Cambridgessa ja hoiti professuuria kuolemaansa saakka.[1]
Matematiikka muokkaa
Cayley harjoitti Cambridgen opiskeluajoistaan matemaattista tutkimusta kuolemaansa saakka. Hänen artikkeleitaan ja muita tekstejä on yli 800. Ne julkaistiin useissa tieteellisissä lehdissä Euroopassa ja Amerikassa, ja Cambridgen yliopistopaino on koonnut ne kolmeksitoista nelinumeroiseksi niteeksi.[1]
Cayley kirjoitti lähes kaikista puhtaan matematiikan aiheista. Hänen huomattavimmista teoksistaan voidaan mainita hänen vuonna 1854 aloittamansa ja vuonna 1878 valmistuneet kymmenen teostaan kvantiteeteista, hänen luomansa matriisiteoria, hänen tutkimuksensa ryhmäteoriasta, hänen teoksensa abstraktista geometriasta sekä hänen tutkimuksensa käyrien ja pintojen singulariteeteista, kuutiokäyrien luokittelusta, rationaalisen muunnoksen teoriat ja elliptisten funktioiden teoria.[1]
Kunnianosoitukset muokkaa
Cayley sai lähes kaikki akateemiset tunnustukset, joita voidaan tiedemiehelle myöntää. Hän sai muun muassa Oxfordin, Dublinin, Edinburghin, Göttingenin, Heidelbergin, Leidenin ja Bolognan yliopistojen myöntämät kunniatohtorin arvonimet. Hän oli Ranskan instituutin, Berliinin, Göttingenin, Pietarin, Milanon, Rooman, Leidenin, Upsalan ja Unkarin akatemioiden jäsen tai ulkomainen jäsen. Hän toimi eri aikoina Cambridgen filosofisen seuran, Lontoon matemaattisen seuran ja kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran puheenjohtajana. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1852, ja hän sai Royal Societyn kuninkaallisen mitalin vuonna 1859 ja Copley-mitalin vuonna 1882. Hän sai myös Lontoon matemaattisen seuran De Morgan -mitalin ja Leidenin Huygens-mitalin.[1]