Arkkiatri
Arkkiatri (m.kreik. ἀρχή, arkhē ’yli-, pää-’ ja ἰατρός iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan.[1] Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.
Muutoin arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.
Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856, ja se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1995.
Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 12 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen kuusi. Nykyiselle arkkiatrille, professori Risto Pelkoselle, arvonimi myönnettiin vuonna 1995.
Suomalaiset arkkiatrit muokkaa
| Nimi | Vuodet[2] |
|---|---|
| Gabriel von Bonsdorff | 1817–1831 |
| Johan Agapetus Törngren | 1833–1859 |
| Lars Henrik Törnroth | 1844–1864 |
| Evert Julius Bonsdorff | 1859–1898 |
| Otto Edvard August Hjelt | 1885–1913 |
| Johan Isak Björkstén | 1896–1912 |
| Klas Richard Sievers | 1928–1931 |
| Juho Jaakko Karvonen | 1933–1943 |
| Werner Oswald Renkonen | 1943–1951 |
| Arvo Henrik Ylppö | 1952–1992 |
| Nils Christian Edgar Oker-Blom | 1992–1995 |
| Risto Lauri Agathon Pelkonen | 1995– |
Lähteet muokkaa
- ↑ Arkiater hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Forsius, Arno: Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit 2010. A. Forsius. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 18.7.2020.