Aram-Damaskos
Aram-Damaskos oli nykyisen Syyrian pääkaupunki Damaskoksen ympärille kasvanut aramealainen kuningaskunta. Aramelaiset olivat pronssikauden päättyessä perustaneet Lähi-itään useita kuningaskuntia. Damaskos itsenäistyi 900-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja se laajensi alueitaan esimerkiksi Israelin kuningaskunnan kustannuksella halliten tärkeitä kauppareittejä. Kuningaskunta esiintyy myös useampaan otteeseen Vanhassa testamentissa. Lopulta 700-luvulla eaa. se päätyi Assyrian valtaamaksi.
| Aram-Damaskos |
|
|---|---|
965 eaa.–732 eaa. |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | kuningaskunta |
| Pääkaupunki | Damaskos, nykyinen Syyria |
| Kieli | aramea |
| edeltäjä | Aram-Soba |
| seuraaja | Assyria |
Historia muokkaa
Monet aikanaan Lähi-idässä vaikuttaneista valtakunnista olivat romahtaneet pronssikauden päättyessä. Tilanteesta hyötyivät paimentolaisuutta harjoittaneet seemiläiset aramealaiset. Heidän hyvin varhaisesta historiastaan tiedetään vain vähän, mutta he alkoivat muuttaa Syyrian sisämaahan useiden vuosisatojen aikana ja omaksuivat alueen vanhempien kaupunkivaltioiden seudulle. Vähitellen aramealaiset muodostivat pitkään jatkuneen muuttoliikkeen jälkeen hallitsevan luokan seudulla. Ensimmäisen vuosituhannen alussa ennen ajanlaskun alkua he olivat muodostaneet useita heimopohjaisia kuningaskuntia. Etelä-Syyriaa hallitsi Aram-Soba.[2]
Damaskokseen aramealaiset olivat saapuneet 1000-luvulla eaa. Paikka oli pitkään suhteellisen merkityksetyn pikkupaikkakunta Aram-Soban alaisuudessa. Aram-Soba oli puolestaan valtiomuodoltaan löyhä eri heimojen liittouma. Aramealaiset alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa viljellä Damaskoksen keidasaluetta ja sen merkitys kasvoi. Lopulta Aram-Soban hallitsijasuvun sisällä syntyi valtakamppailu. Valtaistuista tavoitellut, muuta sitä ilman jäänyt Reson lähti Sobasta ja valtasi sen sijaan Damaskoksen vuoden 965 eaa. paikkeilla sitä hallinneelta heimopäälliköltä. Damaskosesta tuli tämän jälkeen oma Aram-Sobasta itsenäinen kuningaskuntansa.[2]
Aram-Damaskoksen vaikutusvalta alkoi levitä nopeasti. Sen onnistui estää pitkään Assyrian leviäminen aramealaisten kuningaskuntien alueelle. Aram-Damaskoksen johtama liittouma voitti assyrialaiset Qarqarin taistelussa Orontesin varrella. Assyrialaiset yrittivät muutamaa epäonnistunutta sotaretkeä vielä myöhemmin, mutta heidän muodostamansa uhka oli voitettu vuosien 835 ja 805 eaa. välillä. Myöhemmin hallitsijat Ben-Hadad I ja Hasael levittivät Aram-Damaskoksen vaikutusvaltaa Israelin kuningaskunnan kustannuksella. Assyrian uhka alkoi kasvaa jälleen Hasaelin seuraajien kaudella. Myös israelilaiset hyödynsivät tilannetta vallaten osia Aram-Damaskoksen alueista vuoden 770 eaa. jälkeen.[2]
Lopun heikentyneestä Aram-Damaskoksesta teki Assyrian kuningas Tiglatpileser III. Hän valtasi ensin Arpadin ja Hamathin kuningaskunnat Aram-Damaskoksen pohjoispuolella. Assyrian kasvavan uhan johdosta Aram-Damaskoksen hallitsija Resin yritti liittoutua Israelin ja Juudan kuninkaiden kanssa Assyriaa vastaan. Hän liittoutui lopulta Israelin kuningas Pekahjan kanssa liitosta kieltäytynyttä Juudan kuningas Ahasia vaastaan. Pekahja ja Resin hyökkäsivät Jerusalemiin ja Ahas kääntyi puolestaan Tiglatpileserin puoleen. Tiglatpileser tarttui Ahasin avunpyyntöön vuonna 733 eaa. Hän valtasi ensin Foinikian rannikon eristäen Aram-Damaskoksen Israelista. Resin vetäytyi pääkaupunkina muurien suojiin. Assyrialaiset piirittivät kaupungin, joka kukistui vuonna 732 eaa. Viimeiseksi jäänyt hallitsija Resin teloitettiin ja kaupungin asukkaat karkotettiin muualle Assyriaan.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 8 Gos-Hep, s. 485-486. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)
- ↑ a b c d Ross Burns: Damascus : a history, s. 20-32. 2. painos. Routledge, 2019. ISBN 978-1-351-05522-2. (englanniksi)