Antti Koponen

Antti (Anders) Koponen (24. elokuuta 1882 Kuopion mlk –14. helmikuuta 1940) oli aikakautensa tuotteliaimpia kuopiolaisia rakennusmestareita ja piirtäjiä. Hänen työpöydältään valmistui 1900-luvun alkukymmeninä piirustukset useisiin kymmeniin asuin-, liike- ja maatalousrakennuksiin pääasiassa Kuopioon ja Pohjois-Savoon. Suunnittelutyön ohessa hän toimi työnjohtajana muun muassa arkkitehti Wivi Lönnin alaisuudessa (Savonlinnan kansakoulu 1926), sekä muidenkin nimekkäiden arkkitehtien kuten Armas Lindgrenin ja Bertel Liljeqvistin alaisuudessa rakennettaessa vuonna 1927 valmistunutta Säynätsalon kirkkoa. Koponen oli myös vuonna 1908 perustetun Suomen Rakennusmestariliiton Kuopion osaston perustaja- ja kunniajäsen.

Perhe ja nuoruus muokkaa

Anders Koponen syntyi 24. elokuuta 1882 silloisen Kuopion maalaiskunnan Haminalahdessa torppari Petter Koposen ja vaimonsa Fredriika Lintusen perheen neljäntenä poikana. Andersin jälkeen poikien määrä lisääntyi vielä kahdella. Vaikka pienviljelijäperheen leipä oli tiukassa, niin Petterillä ja Fredriikalla ei poikien vartuttua ollut puutetta tekevistä käsistä, vaikkakin esikoispoika August oli kuollut jo kolmevuotiaana vuonna 1878.

Päästyään ripille vuonna 1899 Anders vaihtoi etunimensä Antiksi. Vaikuttimena tähän oli suomalaisen kansallishengen vahvistuminen; tuohon aikaan Suomessa varsin yleisistä ruotsinkielisistä nimistä haluttiin eroon.

Rakennusmestarina muokkaa

Kuopion evankelisluterilaisen seurakunnan keskusrekisterin ylläpitämistä kirkonkirjoista löytyy merkintä, jonka mukaan Antti Koponen valmistui rakennusmestariksi 17. tammikuuta 1904 ja todistus annettiin Pietariin. Tämän jälkeen Koposen rakennusalan opinnot jatkuivat Kuopion teollisuuskoulun huonerakennusosastolla, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1906. Suomen Rakennusmestariliiton vuonna 1930 julkaistun matrikkelin mukaan nuori rakennusmestari olisi tehnyt Rakennusmestariliiton Kuopion osaston avustuksella matkan Tukholman taideteollisuusnäyttelyyn vuonna 1907, joskin Kuopion osasto perustettiin vasta vuoden 1908 huhtikuussa ja näyttelykin pidettiin vuonna 1909. Koposen matkakustannuksista onkin vastannut jo vuonna 1904 perustettu Kuopion Rakennusmestariklubi. Klubi toimi jonkin aikaa rinnan 1908 perustetun Rakennusmestariliiton Kuopion Haaraosaston kanssa, mutta se lakkautettiin myöhemmin varsin värikkäiden vaiheiden jälkeen. Myöhemmin Koponen teki useita rakennusalan näyttely- ja opintomatkoja eri puolille Eurooppaa.

Antti Koponen oli 13 muun rakennusmestarin kanssa perustamassa Rakennusmestariliiton Kuopion Haaraosastoa. Kokous pidettiin Teatterihuoneella 3. huhtikuuta 1908. Kokouksen pöytäkirjaan merkittiin perustajiksi P. J. Pitkänen, K. H. Penttinen, Kalle Penttinen, Pete Oravainen, H. Hukka, T. Roivanen, S. Kokkonen, Antti Rantanen, Toivo Smolander, Juho Kekäläinen, Auk. Koponen, Antti Koponen, A. Lillqvist ja Julius Peltonen. Haaraosaston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin P. J. Pitkänen. Vuotuiseksi jäsenmaksuksi sovittiin 5 markkaa.

Koposen piirtämiä rakennuksia muokkaa

Haaraosaston perustamisen aikaan keväällä 1908 Antti Koponen oli vasta 25 –vuotias, mutta oli ennättänyt jo piirtää Kuopioon useita rakennuksia, mm. Minna Canthin katu 29 (1906), Niemenkatu 3 (1908), Savonkatu 10 (1908), Tulliportinkatu 30 (1908) ja Hämeenkatu 28 (1908). Piirustajana ja työnvalvojana Koponen oli toiminut mm. Kirkkokatu 5 (1906), Hämeenkatu 12 (1907) ja Koljonniemenkatu 46 (1907) työmailla. Merkittävimpiä Koposen suunnittelemia vielä säilyneitä rakennuksia Kuopiossa ovat nykyisin Suomen katolisen seurakunnan Pyhän Joosefin kirkkona tunnettu, diakonaattiyhdistyksen vuonna 1913 rakennuttama Männistön vanha kirkko (alun perin Hannukselan rukoushuone) ja ravintola Sampon jugendtyylinen kiinteistö (Kauppakatu 13). Liiketalon rakennutti kauppias Samuli Niskanen vuonna 1911; ennen ravintola Sampoa rakennuksessa toimivat elokuvateatteri Pohjantähti ja Osuusliike Kalla. Vuosina 1912–1916 elokuvateatteri Pohjantähteä mainostettiin Kuopion ”ehdottomasti uusimmanaikaisimpana, kodikkaimpana ja hienoimpana elävien kuvien teatterina”. Viereinen Snellmaninkatu 28:n asuinkiinteistö (As. Oy Miljoonapalatsi) sekä Puijonkatu 14-16 (Kuopion Karjanmyyntiosuuskunnan asuin- ja liikerakennus 1914) ovat myös Koposen piirtämiä. Useimmat Koposen Kuopioon piirtämistä rakennuksista on purettu 1960- tai 1970-luvuilla.

1910-luku oli rakennusalalla kasvun vuosikymmen Kuopiossa. Rakennusmestariliiton Kuopion osaston vuosikertomuksessa v. 1912 todettiin tyytyväisenä, että kaupunkiin on valmistunut ”suuri joukko kaksin- ja kolminkertaisia kivirakennuksia, kun sitä vastoin edellisinä vuosina on yksinomaan rakennutettu yksinkertaisia puurakennuksia”. Vilkastuneen rakennustoiminnan seurauksena tonttien hinnat nousivat ja kaupungilla oli puutetta myös kelvollisista soranottopaikoista. Murhetta toi lisäksi katujen huono kunto.

Vuosi 1912 oli Koposen osalta kuitenkin vaatimaton, hänen työpöydältään valmistui ainoastaan Puijonkatu 31:een nousseen talon piirustukset. Samoihin aikoihin Koponen tapasi Miehikkälässä 1888 syntyneen neiti Heleena Mondolinin (1888-1969), jonka Koponen vei vihille marraskuussa 1913. Ennen avioitumistaan Heleenan kanssa Antti Koponen oli saanut tyttären, jonka pojasta kasvoi Pro Finlandia -palkittu kuvanveistäjä, professori Raimo Utriainen.

Antti Koponen kuoli 14.2.1940 ja hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle 21.2.1940. Hauta on merkitsemätön.

Koposen töitä 1910–1920-luvuilla muokkaa

1915 Pielaveden, Säviän ja Hankasalmen Niemisjärven meijerit
1915 Pielaveden kunnalliskoti ja kunnanlääkärin asunto
1916 Vehmersalmen ja Karttulan kunnantalot
1917 Joutsenon kunnalliskoti, Siilinjärven ja Rautalammin Kärkkäälän nuorisoseurojen talot
1920 Kuopion Uuden Kirjapainon uudisrakennus
1920 tri Alopaeuksen tilan päärakennus Kuopion Kehvon kylässä
1921 Maaningan, Sonkajärven ja Tuusniemen suojeluskuntatalot
1921 Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:n rakennukset, Kuopio
1922 Kuopion Pussitehdas
1921-22 Snellmaninkatu 32, Kuopio
1924 johtaja Åbergin elokuvateatteri, Kuopio
1925 Pelastusarmeijan liike- ja kokoushuonerakennus Kauppakatu 55, Kuopio
1925-26 Savonlinnan kansakoulu
1926 Rautalammin suojeluskunnantalo
1926 Työmiehenkatu 3, Kuopio
1926-27 Säynätsalon kirkko
1929 partiokoti Vuorela, Muuruveden maamieskoulu, Karttulan kunnan rakennustöitä, huvila- ja maatalousrakennuksia

Lähteet muokkaa

Kuopion rakennusmestarit 100 vuotta (Seppänen Lauri, Kuopion Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, Suomen Graafiset Palvelut Oy 2008, ISBN 978-952-92-3536-0)
Mestarien matkassa - RKL 100 vuotta (Seppänen Lauri, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Otavan Kirjapaino Oy 2005, ISBN 952-91-8309-7)
Puutalokaupunki kasvoi - näkökulmia Kuopion kaupungin vaiheisiin 1919-2001 (Tuomisto Tero , Kuopion kulttuurihistoriallisen museon julkaisuja 13, 2002, ISBN 951-842-241-9, ISSN 0784-6118)
Kuopion kaupungin rakennushistoria - kaupungin rakennusvaiheita vuodesta 1875 (Riekki Helena, Kuopion historia 6, Kalevaprint 2005, ISBN 951-842-293-1)
Eläviä kuvia Kuopiossa (Vuorikari Outi, Offsetpaino L. Tuovinen 2012, ISBN 978-952-67842-0-5)
H.O.K:n sukuarkistot