Anton Seidl
Anton Seidl (7. toukokuuta 1850 Pest – 28. maaliskuuta 1898 New York) oli unkarilaissyntyinen kapellimestari.[1]
Seidl opiskeli Leipzigin konservatoriossa vuosina 1870–1872.[1] Vuonna 1872 hän lähti Bayreuthiin, jossa teki ensimmäisen edition Richard Wagnerin Nibelungin sormuksen nuoteista ja avusti ensimmäisen Bayreuthin festivaalin (1876) järjestämisessä. Vuosina 1879–1882 Seidl työskenteli kapellimestarina Leipzigin oopperassa ja vuosina 1883–1885 Bremenin teatterissa. Vuonna 1882 hän johti Angelo Neumannin seurueen vierailijana Nibelungin sormuksen ensimmäisen esityksen Lontoossa. Esitys järjestettiin Her Majesty's Theatressa.[2]
Vuonna 1885 Seidl aloitti saksalaisen oopperan johtamisen New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Hän johti Yhdysvaltain-ensiesitykset Nürnbergin mestarilaulajista (1886), Tristanista ja Isoldesta (1886) ja Nibelungin sormuksesta (Valkyyriaa lukuun ottamatta, 1889).[2] Seidl oli Metropolitan-oopperan tehtävissä Leopold Damroschin seuraaja. Vuonna 1891 hän seurasi Theodore Thomasta New Yorkin filharmonikkojen johdossa. Vuonna 1893 Seidl johti Carnegie Hallissa Antonín Dvořákin yhdeksännen sinfonian kantaesityksen. Vuonna 1894 hän johti Victor Herbertin toisen sellokonserton kantaesityksen säveltäjän itsensä soittaessa solistina. Seidlin johdolla New Yorkin filharmonikot aloittivat säännöllisten ohjelmavihkosten tilaamisen enimmäkseen musiikkikriitikko Henry Edward Krehbieliltä.[1]
Seidl teki Covent Garden -debyyttinsä vuonna 1897.[2] Vaikka hän saavutti maineen yhtenä aikansa suurista Wagner-kapellimestareista, hän sai osakseen ihailua myös Ludwig van Beethovenin, Franz Lisztin ja Hector Berlioz'n teosten tulkitsijana.[1] Seidl kuoli 47-vuotiaana ruokamyrkytykseen.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Anton Seidl New York Philharmonic
- ↑ a b c The Oxford Dictionary of Music (kuudes painos), toim. Tim Rutherford-Johnson
- ↑ Yearning for the New Age: Laura Holloway-Langford and Late Victorian Spirituality Diane Sasson