Antoine Chrysostome Quatremère de Quincy
Antoine Chrysostome Quatremère de Quincy (28. lokakuuta 1755 Pariisi – 28. joulukuuta 1849 Pariisi) oli ranskalainen arkeologi, taidekriitikko, taidehistorioitsija ja poliitikko. [1]
Quatremère de Quincy oli maineikas tiedemies, kun häntä Ranskan vallankumouksen neljäntenä vuonna syytettiin osallisuudesta rojalistien kapinaan 13. päivänä vendemiaire-kuuta (5. lokakuuta 1796). Hänet tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin jonkin ajan päästä[1]. Seuraavana vuonna hänet valittiin Viidensadan neuvostoon Seinen departementista[1], mutta hänen oli paettava Saksaan osallistuttuaan uudelleen rojalistien toimintaan. Ranskan olojen rauhoituttua hän palasi ja hänet nimitettiin vuonna 1800 Seinen neuvoston pääsihteeriksi.
Luovuttuaan poliittisista tehtävistä hän aloitti 1806 suuren taidesanakirjan (Dictionnaire de l'Académie des Beaux-arts) toimitustyön. Vuosina 1816–1839 hän toimi Taideakatemian (Académie des Beaux-Arts) sihteerinä ja vuonna 1818 hänestä tuli Kansalliskirjaston arkeologian professorin viran haltija. Tehtävässään hän joutui varjelemaan arkeologisten löytöjen koskemattomuutta esimerkiksi keisari Napoleonin keräilyvimmalta[1]. Quatremère de Quincy kirjoitti lukuisia arkeologian ja arkkitehtuurin alan julkaisuja. Vuosina 1788–1825 hän toimitti arkkitehtuurin sanakirjaa Dictionnaire d'Architecture. Hän palasi vielä lyhyeksi aikaa politiikkaan vuonna 1820.
Teoksia muokkaa
- 1788-1825 : « Dictionnaire d'architecture » de l'Encyclopédie méthodique, éd. Panckoucke, 3 vols., Paris, 1788/1825
- 1791 : Considérations sur les arts du dessin en France, suivies d'un plan d'Académie ou d'École publique et d'un système d'encouragement
- 1796 : Lettres sur les préjudices qu'occasionnerait aux arts et à la science le déplacement des monuments de l'art de l'Italie
- 1803 : De l'Architecture égyptienne considérée dans son origine, ses principes et son goût, et comparée sous les mêmes rapports à l'architecture grecque
- 1814 : Le Jupiter olympien, ou l'Art de la sculpture antique, Didot frères, Paris
- 1815 : Considérations morales sur la destination des ouvrages de l'art, ou de l'influence de leur emploi sur le génie et le goût de ceux qui les produisent ou qui les jugent…
- 1823 : Essai sur la nature, le but et les moyens de l'imitation dans les beaux-arts
- 1824 : Histoire de la vie et des ouvrages de Raphaël
- 1827 : De l'Universalité du beau et de la manière de l'entendre
- 1829 : Monuments et ouvrages d'art antiques restitués d'après les descriptions des écrivains grecs et latins (2 osaa)
- 1830 : Histoire de la vie et des ouvrages des plus célèbres architectes du XIe siècle jusqu'à la fin du XVIIIe, accompagnée de la vue du plus remarquable édifice de chacun d'eux
- 1832 : Dictionnaire historique d'architecture, contenant dans son plan les notions historiques, descriptives, archéologiques, biographiques, théoriques, didactiques et pratiques de cet art, 2 osaa, Paris. (Tämä teos on osittain uusi versio edellisestä Sanakirjasta, erityisesti kahden ensimmäisen osan artikkeleiden osalta.)
- 1834 : Canova et ses ouvrages
- 1837 : Essai sur l'idéal dans ses applications pratiques aux arts du dessin
- 1839 : Histoire de la vie et des ouvrages de Michel-Ange Buonarroti.
Lähteet muokkaa
- Amis de Quatremère de Quincy (Arkistoitu – Internet Archive) Quatremère de Quincyn tieteellistä perintöä ylläpitävän yhdistyksen sivut (ranskaksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Quatremère de Quincy, Antoine Chrysôthome (Arkistoitu – Internet Archive). Dictionary of Art Historians. Viitattu 2.4.2017.