Anna Sivula

suomalainen maisematutkimuksen ja kulttuurituotannon professori

Anna Kristiina Sivula (s. 1964) on suomalainen kulttuurintutkija ja historioitsija, joka on toiminut kulttuuriperinnön tutkimuksen professorina Turun yliopistossa 1. kesäkuuta 2019 lähtien.[1] Hän väitteli filosofian tohtoriksi yleisestä historiasta Turun yliopistossa vuonna 2006.[2] Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa "teollinen kulttuuriperintö ja paikalliset identiteetit".[3]

Vuonna 2021 ministeri Annika Saarikko nimitti Sivulan jäseneksi ohjausryhmään, joka valmisteli Suomen ensimmäisen valtakunnallisen kulttuuriperintöstrategian.[4][5]

Julkaisut muokkaa

  • Sami Louekari ja Anna Sivula (toim.): Historioita ja historiallisia keskusteluja. Turun Historiallinen Yhdistys 2004.
  • Anna Sivula: Kysymyksiä ja voimaviivoja: Marc Blochin historiantutkimuksellisen tuotannon metodologinen perintö (väitöskirja). Turun yliopisto 2005.
  • Maarit Grahn ja Anna Sivula (toim.): Noormarkun historiaa: erämaasta eletyksi paikaksi. Noormarkun kunta 2008.
  • Pertti Grönholm ja Anna Sivula (toim.): Medeiasta pronssisoturiin: kuka tekee menneestä historiaa? Turun Historiallinen Yhdistys 2010.
  • Suvi Aitto-Oja ja Anna Sivula (toim.): Karhu, kirves ja punainen kukko: Porin Vapaaehtoinen Palokunta 1863–2013. Turun yliopisto 2013.
  • Anna Sivula (toim.): Kuunarin kryssi: merikarvialaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle. Merikarvian kunta 2017.
  • Anna Sivula ja Anni Ruohomäki (toim.): Virtaava sydän: Euran ja euralaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle. Euran kunta 2022.

Lähteet muokkaa

  1. Anna Sivula: Curriculum Vitae, Turun yliopisto, viitattu 7.6.2023.
  2. Leena Pallari: Väitökset, Helsingin Sanomat, 3.6.2006, viitattu 7.6.2023.
  3. Anna Sivula, Turun yliopisto, viitattu 7.6.2023.
  4. Kulttuuriperinnön professori Anna Sivula mukana laatimassa Suomelle ensimmäistä kulttuuriperintöstrategiaa, Porin yliopistokeskus, 22.3.2021, viitattu 7.6.2023.
  5. Kulttuuriperintö voimavarana kestävälle tulevaisuudelle ja hyvälle elämälle: Ehdotus kulttuuriperintöstrategiaksi 2022–2030, Valtioneuvosto, 18.5.2022, viitattu 7.6.2023.

Aiheesta muualla muokkaa