Andronikos I Komnenos
Andronikos I Komnenos (noin 1118 – 12. syyskuuta 1185) oli Bysantin keisari vuosina 1183–1185. Hänen isoisänsä oli Aleksios I Komnenos ja hän oli Manuel I:n serkku.[1] Hänen isänsä oli sebastokrator Isaak.[2]
| Andronikos I Komnenos | |
|---|---|
 | |
| Bysantin keisari | |
| Valtakausi | 1183–1185 |
| Edeltäjä | Aleksios II Komnenos |
| Seuraaja | Isaak II Angelos |
| Syntynyt |
1118 Konstantinopoli |
| Kuollut |
1185 Konstantinopoli |
| Puoliso |
Ranskan Agnes Eudokia Komnene Antiokian Filippa Theodora Komnene |
| Lapset |
Manuel Komnenos Johannes Komnenos Maria Komnene Alexios Komnenos Eirene Komnene |
| Suku | Komnenos |
| Isä | Isaak Komnenos |
| Äiti | Irene Galicialainen tai Georgian Kata |
Nuoruus muokkaa
Vuonna 1141 Andronikos joutui seldžukkien vangiksi. Oltuaan vuoden vankina hänet lunastettiin vapaaksi ja hän palasi Konstantinopoliin. Andronikoksesta tuli pian keisari Manuel I:n suosikki ja hän otti rakastajattarekseen tämän tyttären Eudoxian.
Manuel lähetti Andronikoksen Kilikian hallitsijaksi (doux) vuonna 1152. Tehtäväkseen hän sai vallata Mopsuestian kaupungin. Andronikos epäonnistui tehtävässään, mutta sai pian hallittavakseen uuden alueen lähellä Unkarin ja Bysantin välistä rajaa. Täällä Andronikos solmi liiton Unkarin Gézan kanssa. Salaliitto paljastui ja Andronikos vangittiin. Hän vietti seuraavat 12 vuotta vankeudessa, yrittäen vähän väliä karata, mutta ilman menestystä. Viimein vuonna 1164 hänen onnistui paeta.[2]
Maanpaossa muokkaa
Lopulta Andronikos saapui Kiovan suuriruhtinaan Jaroslavin hoviin. Ollessaan suuriruhtinaan suojeluksessa Andronikos sai aikaiseksi sovun Manuelin kanssa. Vuonna 1167 bysanttilaiset ja venäläiset joukot hyökkäsivät yhdessä Unkaria vastaan. Andronikos palasi Manuelin kanssa takaisin pääkaupunkiin, mutta he riitaantuivat pian. Andronikos lähetettiin taas Kilikiaan josta hän pakeni Antiokian ruhtinaan Raimondin luokse ja myöhemmin Jerusalemin kuninkaan Amalric I:n luokse. Jerusalemissa hän vietteli Balduin III:n lesken Theodoran Komnenan (Manuelin veljentyttären). Paetakseen keisarin vihaa Andronikos pakeni Damaskokseen sulttaanin luokse. Theodora pakeni hänen kanssaan.
Pari joutui pakenemaan uudelleen. Matka kulki Persian kautta ja loppui turkkilaisten heimojen pariin Trebizondin lähettyvillä. Täältä Andronikos teki useita ryöstöretkiä Trebizondin alueelle. Ollessaan erään kerran poissa linnastaan Trebizondin hallitsija teki sinne yllätyshyökkäyksen ja sai vangiksi Theodoran ja heidän kaksi lastaan jotka lähetettiin Konstantinopoliin. Andronikos anoi armoa keisarilta ja saikin Theodoran vapautettua. Heidät lähetettiin maanpakoon Oenoen kaupunkiin Mustanmeren rannalla.
Andronikos kaappaa vallan muokkaa
Vuonna 1180 keisari Manuel kuoli ja jätti seuraajakseen poikansa Aleksios II:n joka oli vain yhdentoista vanha. Pojan holhoojaksi valittiin keisarinna Maria. Marian ja hänen rakastajansa protosebastos Aleksioksen hallinto ei miellyttänyt kansaa. He suosivat rikkaita maanomistajia ja sortivat kansaa. Pian oltiin sisällissodan partaalla. Andronikos näki nyt tilaisuutensa ja marssi Konstantinopolia kohti pienen armeijan kanssa. Hän löi helposti häntä vastaan lähetetyn suuremman armeijan ja hänet päästettiin pääkaupunkiin ilman taistelua. Andronikos sai helposti kansan puolellensa ja sai kaupungin asukkaat hyökkäämään venetsialaisia kauppiaita ja muita länsimaalaisia vastaan.[1]
Samoihin aikoihin menettivät henkensä myös monet Andronikokselle vihamieliset henkilöt. Myös Andronikosta kannattaneet henkilöt, kuten Manuel I:n tytär Maria ja hänen miehensä Renier saivat surmansa. Lopulta ainoa joka pystyi vastustamaan Andronikosta oli keisarinna Maria. Andronikos sepitti syytteitä häntä vastaan ja hänet vangittiin. Keisarinna Maria tuomittiin kuolemaan. Hänen oma poikansa Aleksios allekirjoitti kuolemantuomion. Vuoden 1182 lopulla Maria teloitettiin kuristamalla.
Andronikos keisarina muokkaa
Aleksios joutui pian julistamaan Andronikoksen hallitsijakumppanikseen. Vuonna 1183 Aleksios murhattiin.[1] Hänen päänsä esiteltiin Andronikokselle ja hänen ruumiinsa heitettiin mereen.
Andronikos meni naimisiin Aleksioksen lesken, 12-vuotiaan Ranskan Agnesin kanssa. Andronikos oli itse 65-vuotias.
Lyhyen hallituskautensa aikana Andronikos vähensi aateliston valtaa joka johti siihen että rikkaat maanomistajat pyysivät Sisilian kuningasta Vilhelmiä apuun. Vilhelm laskeutui maihin Epeiroksessa, mutta hänet kukistettiin pian sen jälkeen kun hän oli vallannut Thessalonikan.
Kun Andronikos oli poissa Konstantinopolista vuonna 1185 päättivät hänen avustajansa vangita erään keisarisuvun jäsenen Isaak Angeloksen. Isaak pakeni Hagia Sofiaan kirkkoon ja sai kansalaiset taakseen kapinaan joka pian levisi koko kaupunkiin. Andronikoksen palatessa kaupunki oli kokonaan Isaakin vallassa joka oli julistautunut keisariksi. Isaak luovutti Andronikoksen tämän vihamiehille. Kolme päivää kestäneen kidutuksen jälkeen Andronikos roikutettiin jaloista kahden pilarin välissä. Lopulta eräs italialainen sotilas tappoi hänet miekallaan. Andronikos kuoli 12. syyskuuta, 1185. Hän oli viimeinen Komnenos-hallitsijasuvun jäsen joka hallitsi Konstantinopolissa.
Kirjallisuutta muokkaa
- Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4.
- John Julius Norwich: Byzantium: The Decline and Fall. Viking, 1991. ISBN 0-679-41650-1.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Andronicus I Comnenus Encyclopedia Britannica. Viitattu 30.3.2014.
- ↑ a b Andronicus I Comnenus(A.D. 1183-1185) An Online Encyclopedia of Roman Emperors. Viitattu 30.3.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Andronicus I Comnenus(A.D. 1183-1185) An Online Encyclopedia of Roman Emperors
| Edeltäjä: Aleksios II Komnenos |
Bysantin keisari | Seuraaja: Isaak II Angelos |