Anders Nilsson

ruotsalainen jääkiekkoilija

Bengt Per Anders Nilsson (s. 19. maaliskuuta 1990 Luulaja, Ruotsi) on ruotsalainen entinen jääkiekkomaalivahti. Nilsson pelasi urallaan kahdeksan kautta NHL-liigassa. Hän voitti kultaa vuoden 2018 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa.[1]

Anders Nilsson
Henkilötiedot
Syntynyt19. maaliskuuta 1990 (ikä 34)
Luulaja, Ruotsi
Kansalaisuus  Ruotsi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Grizzlylähde?
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 197 cm
Paino 104 kg
Sarja NHL
Pelaajaura
Pääsarjaura 2008–2020
Seurat Luleå HF (SEL)
Bridgeport Sound Tigers (AHL)
New York Islanders (NHL)
Ak Bars Kazan (KHL)
Edmonton Oilers (NHL)
Bakersfield Condors (AHL)
St. Louis Blues (NHL)
Buffalo Sabres (NHL)
Vancouver Canucks (NHL)
Ottawa Senators (NHL)
Tampa Bay Lightning (NHL)
NHL-varaus 62. varaus, 2009
New York Islanders
KHL-varaus 10. varaus, 2011
Dinamo Minsk

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Nilsson on Luleå HF:n kasvatti. Hän purki seuran Elitserien-joukkueen paidan ensimmäisen kerran yhteen otteluun kaudella 2007–2008,[2] mutta teki Elitserien-debyyttinsä kaudella 2008–2009, jolloin Nilsson pelasi yhdessä ottelussa 28 minuuttia. Hän pelasi miesten pelejä myös yhden ottelun verran lainalla Ruotsin I-divisioonan Kalix Ungdoms HC:ssä. New York Islanders varasi Nilssonin kolmannella kierroksella 62. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2009. Varsinaisella Elitserienin tulokaskaudellaan 2009–2010 hän jakoi varsin tasaisesti Luulajan torjuntavastuun Mattias Modigin kanssa ja pelasi 27 runkosarjaottelua. Kaudella 2010–2011 Nilsson nousi joukkueen pääasialliseksi vastuunkantajaksi. Hänellä oli koko Elitserienin paras päästettyjen maalien keskiarvo (1.92). Dinamo Minsk varasi Nilssonin ensimmäisellä kierroksella 10. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2011.[1]

Toukokuussa 2011 Nilsson teki kolmivuotisen tulokassopimuksen New York Islandersin kanssa.[3] Hän pelasi suurimman osan kaudestaan AHL-joukkue Bridgeport Sound Tigersissa ja valittiin liigan helmikuun 2012 kuukauden maalivahdiksi,[1] mutta Nilsson pelasi kauden aikana myös neljä NHL-ottelua. Hän teki NHL-debyyttinsä 19. marraskuuta 2011 Boston Bruinsia vastaan, kun Nilsson vaihdettiin Islandersin maalille Rick DiPietron tilalle ottelun kolmanteen erään. Nilsson torjui ottelussa 14 kertaa ja päästi kolme maalia. Islanders hävisi ottelun lopulta 0–6.[4] Seuraavassa ottelussa 21. marraskuuta 2011 vieraissa Pittsburgh Penguinsia vastaan hän pelasi ensimmäisen NHL-ottelun aloittavana maalivahtina. Nilsson torjui Islandersin 5–0-voittoon päättyneessä ottelussa 31 kertaa.[5] Seuraavassa NHL-ottelussaan 4. maaliskuuta 2012 New Jersey Devilsia vastaan Nilsson torjui ensimmäisen NHL-voittonsa ja nollapelinsä, kun Islanders voitti ottelun voittomaalikilpailun jälkeen lukemin 1–0. Hänestä tuli joukkueen seurahistorian ensimmäinen maalivahti, jonka ensimmäinen voitto on päättynyt nollapeliin.[6]

Kauden 2012–2013 Nilsson pelasi kokonaan Islandersin farmijoukkue Sound Tigersissa, mutta hänen kautensa päättyi kuitenkin tammikuussa 2013 B12-vitamiinin puutostilan vuoksi.[7] Kaudella 2013–2014 Nilsson taisteli tasaisesti Islandersin kakkosmaalivahdin paikasta Kevin Poulinin kanssa. Hän pelasi kauden aikana NHL:ssä 19 runkosarjaottelua. Toukokuussa 2014 Dinamo Minsk kauppasi Nilssonin KHL-oikeudet Ak Bars Kazaniin,[8] jonka kanssa hän teki vuoden mittaisen sopimuksen heti seuraavana päivänä.[9] Kaudella 2014–2015 Nilssonin päästettyjen maalien keskiarvo (1.54) oli liigan paras ja hän torjui myös eniten nollapelejä (6). Nilsson valittiin KHL:n helmikuun 2015 kuukauden maalivahdiksi sekä kauden aikana myös neljä kertaa liigan viikon maalivahdiksi (30. marraskuuta 2014, 22. helmikuuta 2015, Gagarin Cup -pudotuspelien puolivälierät sekä välierät). Hänet valittiin kauden päätteeksi KHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[1]

Heinäkuussa 2016 Blackhawks kauppasi Nilssonin oikeudet Edmonton Oilersiin vaihdossa hyökkääjä Liam Coughliniin. Nilsson teki samalla vuoden mittaisen sopimuksen Oilersin kanssa.[10][11] Hän aloitti kauden 2015–2016 seuran NHL-joukkueessa Cam Talbotin aisaparina ja pelasi 26 ottelua. Helmikuussa 2016 Oilers kuitenkin lähetti Nilssonin farmijoukkue Bakersfield Condorsiin, josta seura puolestaan nosti NHL-vahvuuteensa Laurent Broissoitin.[12] Nilsson pelasi siellä kaksi ottelua, kunnes NHL:n siirtotakarajalla, helmikuussa 2016 Oilers kauppasi hänet St. Louis Bluesiin vaihdossa Niklas Lundströmiin ja kesän 2016 viidennen kierroksen varausvuoroon. Siirron taustalla oli Bluesin tarve saada tasokas maalivahti paikkaamaan Brian Elliottin loukkaantumista.[13][14] Nilsson pelasi loppukaudella kolme ottelua, kunnes Elliottin kuntouduttua hän puki muutamaan Chicago Wolvesin otteluun joukkueen AHL-kauden loppuun.

Ottawa Senators kauppasi Nilssonin Tampa Bay Lightningiin ennen kautta 2020–2021 yhdessä Marián Gáborikin kanssa vaihdossa hyökkääjä Cédric Paquetteen ja puolustaja Braydon Coburniin.[15] Nilsson ei kuitenkaan koskaan pelannut Tampa Bayssa, sillä hän oli vuoden sivussa aivotärähdyksen jälkioireiden takia ja elokuussa 2021 hän ilmoitti lopettavansa pelaajauransa terveysongelmien vuoksi.[16]

Maajoukkueura muokkaa

Mitalit
 
Nilsson alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010.
Maa:   Ruotsi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
  Kultaa Tanska 2018 jääkiekko
  Hopeaa Slovakia 2011 jääkiekko
  Pronssia Minsk 2014 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
  Pronssia Saskatchewan 2010 jääkiekko

Nilsson teki A-maajoukkuedebyyttinsä vuoden 2011 Euro Hockey Challengessa.[1] Hän on voittanut aikuisten arvokisoista maailmanmestaruuden 2018, MM-hopeaa 2011 ja MM-pronssia 2014.

Nilsson pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2010, jolloin hän voitti pronssia. Nilsson toimi turnauksessa lähinnä Ruotsin kakkosmaalivahtina Jacob Markströmille ja pelasi yhden ottelun. Yhteensä hän pelasi seitsemän nuorten ja kaksi poikien maaottelua.[1]

Muuta muokkaa

Nilsson on toisen polven Ruotsin pääsarjatason maalivahti, sillä hänen isänsä Peder Nilsson torjui aikoinaan Djurgårdens IF:ssä. Andersin veli Jens Nilsson on pelannut myös jääkiekkoa.[1]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2008–2009 Kalix UHC Ruotsi I 1 59 3 0 3.05 93,0
Luleå HF Elitserien 1 28 0 0 0.00 100
2009–2010 Luleå HF Elitserien 27 1383 61 2 2.65 89,7
2010–2011 Luleå HF Elitserien 31 1876 60 6 1.92 91,8 13 827 27 0 1.96 93,1
2011–2012 Bridgeport Sound Tigers AHL 25 15 8 2 1441 58 1 2.42 92,1
New York Islanders NHL 4 1 2 0 218 10 1 2.75 91,1
2012–2013 Bridgeport Sound Tigers AHL 21 8 11 0 1208 60 1 2.93 89,9
2013–2014 Bridgeport Sound Tigers AHL 29 12 14 2 1684 79 2 2.81 90,1
New York Islanders NHL 19 8 7 2 1101 57 0 3.11 89,6
2014–2015 Ak Bars Kazan KHL 38 20 9 0 2248 64 5 1.71 93,6 20 13 7 1207 31 6 1.54 93,5  
2015–2016 Edmonton Oilers NHL 26 10 12 0 1414 74 0 3.14 90,1
Bakersfield Condors AHL 2 2 0 0 120 4 0 2.01 93,5
St. Louis Blues NHL 3 0 1 0 88 4 0 2.76 90,9
2016–2017 Buffalo Sabres NHL 26 10 10 0 1485 66 0 2.67 92,3
2017–2018 Vancouver Canucks NHL 27 7 14 0 1464 84 2 3.44 90,1
2018–2019 Vancouver Canucks NHL 12 3 8 0 718 37 0 3.09 89,5
Ottawa Senators NHL 24 11 11 0 1322 64 2 2.90 91,4
2019–2020 Ottawa Senators NHL 20 9 9 0 1093 58 0 3.18 90,8

Maajoukkuetilastot muokkaa

Vuosi Turnaus O V H MIN PM NP PMK TP%
2010 JMM 1 1 0 60 3 0 3.00 87,5
2014 MM 9 6 2 545 14 2 1.54 93,8
2015 MM 3 1 2 154 7 0 2.73 89,9
2018 MM 7 7 0 440 8 3 1.09 95,4

Lähteet muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anders Nilsson.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f g Anders Nilsson Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. Anders Nilsson – European Hockey.Net (englanniksi)
  3. Islanders Agree to Terms on Entry Level Contract with Nilsson 27.5.2011. New York Islanders. Viitattu 1.7.2015. (englanniksi)
  4. Boxscore – New York Islanders – NHL.com 19.11.2011. New York Islanders. Viitattu 1.7.2015. (englanniksi)
  5. Boxscore – New York Islanders – NHL.com 21.11.2011. New York Islanders. Viitattu 1.7.2015. (englanniksi)
  6. Anders Nilsson Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  7. Willhoft, Michael: Anders Nilsson Healthy And Focused For 2013–14 Season Eyes On Isles. 21.11.2011. Fansided, LLC. Viitattu 1.7.2015. (englanniksi)
  8. NHL-veskarin seuraava osoite selviämässä – pelaajaoikeudet vaihtoivat omistajaa KHL:ssä 27.5.2014. SuomiKiekko. Viitattu 1.7.2015.
  9. KHL-seura hankki ruotsalaisen NHL-veskarin 28.5.2014. SuomiKiekko. Viitattu 1.7.2015.
  10. Oilers acquire Anders Nilsson 6.7.2015. Edmonton Oilers. Viitattu 12.6.2016. (englanniksi)
  11. Oilers hankki Anders Nilssonin Jatkoaika.com. 7.7.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.6.2016.
  12. Edmonton Oilers Twitterissä (englanniksi)
  13. Blues Acquire Nilsson from Oilers 27.2.2016. ST. LOUIS: St. Louis Blues. Viitattu 12.6.2016. (englanniksi)
  14. St. Louis paikkasi maalivahtiosastoaan Anders Nilssonilla Jatkoaika.com. 27.2.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.6.2016.
  15. "Haamupelaaja" pelinappulana erikoisessa NHL-kaupassa – Stanley Cupin voittaja hankki kaksi loukkaantunutta pelaajaa MTV Uutiset. 28.12.2020. Viitattu 12.1.2021.
  16. Anders Nilsson retires due to post-concussion symptoms, necks problems sportsnet.ca. Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)