Amadeus I
Amadeus I (Amedeo Ferdinando Maria di Savoia, 30. toukokuuta 1845 Torino, Sardinian kuningaskunta – 18. tammikuuta 1890 Torino, Italia) oli Espanjan kuningas vuosina 1870–1873 sekä Aostan ensimmäinen herttua. Hän kuului Savoijin hallitsijasukuun ja Italian kuningasperheeseen. Hänen vanhempansa olivat yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Viktor Emanuel II ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Adelheid.[1]
| Amadeus I | |
|---|---|
.jpg) | |
| Espanjan kuningas | |
| Valtakausi | 16. marraskuuta 1870 – 11. helmikuuta 1873 |
| Edeltäjä | Isabella II |
| Seuraaja | Alfonso XII |
| Syntynyt |
30. toukokuuta 1845 Torino, Italia |
| Kuollut |
18. tammikuuta 1890 Torino, Italia |
| Puoliso |
María Victoria dal Pozzo María Leticia Bonaparte |
| Lapset |
Emanuele Filiberto Vittorio Emanuele Luigi Amedeo Umberto |
| Koko nimi | Amedeo Ferdinando Maria di Savoia |
| Suku | Savoiji |
| Isä | Viktor Emanuel II |
| Äiti | Maria Adelheid |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Perhe muokkaa
Aamdeus I nai vuonna 1867 Cisternan ruhtinatar María Victoria dal Pozzon (1847–1876), jonka kanssa sai kolme lasta:
- Emanuele Filiberto, Aostan toinen herttua
- Vittorio Emanuele, Torinon kreivi
- Luigi, Abruzzin herttua.
Ensimmäisen vaimonsa kuoleman jälkeen Amadeus nai ranskalaisen prinsessa Marie Laetitia Napoleonin (1866–1926), jonka kanssa hän sai yhden pojan.
Elämänvaiheet muokkaa
Vuotta sen jälkeen kun Espanjan vallankumous (La Gloriosa) oli syrjäyttänyt kuningatar Isabella II:n, Espanjan uusi parlamentti ryhtyi etsimään uutta hallitsijaa ulkomailta. Italian prinssi Amadeus valittiin kuninkaaksi 16. marraskuuta 1870 ja kruunattiin Madridissa 2. tammikuuta 1871.
Kuninkaan valinta sattui samaan ajankohtaan kuin hänen suurimman tukijansa kenraali Joan Primin salamurha. Tätä seurasivat useat ongelmat: Espanjan epävakaa poliittinen tilanne, tasavaltalaisten salaliittot, karlistien kansannousu, Kuuban separatismi, puolueidensisäiset ristiriidat, kapinoivat hallitukset ja salamurhayritykset.
Amadeus saattoi luottaa vain edistyspuolueen tukeen, jonka johtajat pystyivät enemmistön turvin ohjailemaan parlamentin toimintaa. Edistykselliset jakautuivat monarkisteihin ja perustuslaillisiin, joka pahensi epävakaisuutta. Vuonna 1872 puolueidenväliset erimielisyydet leimahtivat, kun karlistit nousivat kapinaan baski- ja katalaanialueilla, ja pian tasavaltalaisten kansannousuja alkoi ilmetä kaupungeissa ympäri maata. Asevoimien tykistöjoukot menivät lakkoon, ja hallitus kehotti kuningasta rankaisemaan niitä.
Nähdessään mahdollisuuden joutua hallitsemaan ilman kansan tukea, Amadeus antoi määräyksen rangaista tykistöä ja sen jälkeen luopui välittömästi kruunusta 11. helmikuuta 1873. Kello kymmenen samana iltana Espanja julistettiin tasavallaksi ja Amadeus esiintyi parlamentin edessä julistaen espanjalaisten olevan mahdottomia hallita.
Amadeus jätti Espanjan ja palasi Italiaan, jossa otti Aostan herttuan arvonimen. Hän eli lopun elämäänsä Torinossa, jossa hän kuoli 18. tammikuuta 1890.
Espanjan ensimmäinen tasavalta kesti lopulta vain alle kaksi vuotta, ja joulukuussa 1874 Isabella II:n poika Alfonso XII julistettiin kuninkaaksi.
Viisikymmentä vuotta Amadeuksen kuoleman jälkeen hänen pojanpojastaan tuli Tomislav II, itsenäisen Kroatian valtion ensimmäinen ja ainoa kuningas. Valtionhoitajana toimi kuitenkin Ante Pavelić, eikä kuninkaalla ollut käytännössä mitään valtaa ja hän luopui kruunusta 29 kuukautta nimittämisensä jälkeen.
Lähteet muokkaa
- ↑ AMEDEO Ferdinando Maria di Savoia, duca di Aosta, re di Spagna Treccani. Viitattu 12.4.2018.
|
Edeltäjä: Isabella II |
Espanjan kuningas 16. marraskuuta 1870 – 11. helmikuuta 1873 |
Seuraaja: Alfonso XII |