Alvejuurikasvit
Alvejuurikasvit (Dryopteridaceae) on saniaisheimo, jossa on 40–50 sukua ja noin 1 700 lajia. Niiden levinneisyysalueena on miltei koko maailma, mutta runsaslajisimpina niitä esiintyy lauhkeilla vyöhykkeillä, viileän ilmaston alueilla ja etelämpänä heimon lajit kasvavat trooppisten alueiden vuoristoissa.[1][2] Alvejuuret ovat komeita, yleensä kookkaita ja liuskalehtisiä.[3] Suomessa lajeja on kuusi. Alvejuurikasvien juurakoista on valmistettu heisimatolääkettä ja ne tunnetaan antibakteerisista ominaisuuksistaan.[3][1][2]
| Alvejuurikasvit | |
|---|---|
 Metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: |
Alvejuurikasvit Dryopteridaceae Herter (1949) |
| Katso myös | |
Valtaosa lajeista ovat maanpinnalla kasvavia tai kasvavat kivien päällä, kuitenkin Polybotrya (noin 35 lajia) ja muutama muu suku juurtuvat maahan, mutta ovat mukautuneet kiipeämään puihin. Lehtien morfologia on erittäin kirjavaa, mutta yleisemmin niiden itiöpesäkkeet ovat pyöreitä ja niitä peittää kalvomainen suomu tai kate (indisium). Niiden itiöt ovat enimmäkseen pavun siementen muotoisia (symmetrisiä).
Jotkin suvut sisältävät kasveja, joita kasvatetaan puutarhoissa, kuten mahoniasaniaiset (Cyrtomium, niinkin monta kuin 20 lajia; sirppimahoniasaniainen eli mahoniasaniainen Cyrtomium falcatum) ja härkylät (Polystichum, 160–200 lajia).[2]
Sukuja muokkaa
- alvejuuret (Dryopteris)[3][1]
- alviot (Arachniodes)[4]
- helmisaniaiset (Onoclea)[4] (voidaan sijoittaa myös helmisaniaiskasveihin)
- hiirenportaat (Athyrium)[1] (voidaan sijoittaa myös hiirenporraskasveihin)
- härkylät (Polystichum)[1]
- itusaniaiset (Bolbitis)
- jättisiivet (Megalastrum)
- kampasiivet (Ctenitis)
- kielisaniaiset (Elaphoglossum)[2] (voidaan sijoittaa myös Lomariopsidaceae-heimoon)
- kiviyrtit (Woodsia)[1] (voidaan sijoittaa myös kiviyrttikasveihin)
- kotkansiivet (Matteuccia)[1] (voidaan sijoittaa myös helmisaniaiskasveihin)
- loikot (Cystopteris)[1] (voidaan sijoittaa myös loikkokasveihin)
- mahoniasaniaiset (Cyrtomium)[2]
- myyränportaat (Diplazium)[1] (voidaan sijoittaa myös hiirenporraskasveihin)
- nahkasanikat (Rumohra)[4]
- pikkuimarteet eli metsäimarteet (Gymnocarpium)[1] (voidaan sijoittaa myös loikkokasveihin)
- raksisaniaiset (Tectaria) (myös Tectariaceae-heimossa)
- vahasanikat (Didymochlaena)[4]
- Polybotrya[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j CD-Facta 2005: suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: alvejuurikasvit – CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29148-X.
- ↑ a b c d e f Yatskievych, George: Dryopteridaceae. Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963. (englanniksi)
- ↑ a b c Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha: Otavan tietosanakirja. Artikkeli: alvejuuri. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-15139-8.
- ↑ a b c d Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Dryopteridaceae (Alakäsiteet) finto.fi.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen Lajitietokeskus: Alvejuurikasvit (Dryopteridaceae)
- ITIS: Dryopteridaceae (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Dryopteridaceae (englanniksi)
- Flora of China: Dryopteridaceae (englanniksi)