Alois Brunner (8. huhtikuuta 1912 Rohrbrunn, Itävalta-Unkari – kuoli mahdollisesti 2010 Damaskos, Syyria,[1] julistettiin kuolleeksi 2014[2]) oli itävaltalainen natsisotarikollinen. Hän toimi Adolf Eichmannin sihteerinä.

SS-Hauptsturmführerin arvoinen Brunner järjesteli vankeja Vichyn Ranskasta ja Slovakiasta keskitysleireille. Häntä syytetään tuhansien juutalaisten murhista. Adolf Eichmann lähetti henkilökohtaisesti hänet vuonna 1944 Unkariin, missä hän järjesti juutalaisten kuljetuksen.

Toisen maailmansodan jälkeen Brunner sanoi CIA:n palkanneen hänet, ja syynä olisi ollut se, että hän oli vahvasti neuvostovastainen. Brunner katosi ja pakeni vuonna 1954 luultavasti Syyriaan. Syyriassa hän antoi apua maan hallitukselle muun muassa teknisissä ja sotilaallisissa asioissa.

Natsien metsästäjän Simon Wiesenthalin mukaan Brunner asui Syyrian Damaskoksessa nimellä tohtori Georg Fischer. Hänet on tuomittu 1950-luvulla kahdesti poissa olevana kuolemaan.

Brunner tuomittiin Ranskassa vuonna 2001 poissaolevana elinikäiseen vankeusrangaistukseen.[3]

Brunner menetti silmän ja sormiaan saatuaan kirjepommin Israelin salaiselta poliisilta Mossadilta. Joulukuussa 1999 huhuttiin hänen kuolleen vuonna 1996.lähde? Saksalainen journalisti kävi Syyriassa ja ilmoitti, että Brunner asuu yhä Meridian-hotellissa Damaskoksessa.[3] Myös Brasilian poliisi selvitti tapausta, jossa erästä miestä epäiltiin Brunneriksilähde?. Vuonna 2013 huhuttiin, että Brunner olisi ollut elossa Syyriassa.[3]

Chicago Sun Timesin vuoden 1987 puhelinhaastattelussa, Brunner ei katunut lainkaan tekojaan ja sanoi: ”Kaikki juutalaiset ansaitsivat kuolla, koska he olivat paholaisten agentteja ja ihmisroskaa, en kadu mitään ja tekisin sen uudestaan.”[4]

Natsirikollisten jäljittäjä Efraim Zuroff Simon Wiesenthal -keskuksesta ilmoitti vuonna 2014, että Brunner kuoli vuonna 2010 Damaskoksessa. Brunner käytti Damaskoksessa asuessaan nimeä Georg Fischer[1].

Lähteet muokkaa

  1. a b Nazi war criminal Alois Brunner 'died in Syria' BBC News Europe. 1.12.2014. BBC World News. Viitattu 2.12.2014. (englanniksi)
  2. Michael Freedland: The family firm that hunts Nazis The Guardian. 30.5.2015. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  3. a b c Alois Brunner Jewish Virtual Library. Viitattu 17.11.2013. (englanniksi)
  4. http://nsarchive.gwu.edu/NSAEBB/NSAEBB150/box14_di_file/doc04.pdf