Allyyli-isotiosyanaatti

kemiallinen yhdiste

Allyyli-isotiosyanaatti (AITC) on orgaaninen yhdiste, joka on syttyvää, normaaliolosuhteissa väritöntä tai vaaleankeltaista öljymäistä ja pistävänhajuista nestettä. Sen kemiallinen kaava on C4H5NS ja rakennekaava CH2=CHCH2N=C=S. Allyyli-isotiosyanaatista käytetään myös nimiä allyyli-isosulfosyanaatti, 2-propenyyli-isotiosyanaatti, 3-isotiosyanaatto-1-propeeni ja sinappiöljy.

Allyyli-isotiosyanaatti
Tunnisteet
IUPAC-nimi 3-Isotiosyanaatto-1-propeeni
CAS-numero 57-06-7
PubChem CID 5971
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H5NS
Moolimassa 99,2 g/mol
Ulkomuoto Väritön-vaaleankeltainen neste
Sulamispiste −102,5 °C (170 K)
Kiehumispiste 148 – 154 °C (421–427 K)
Tiheys 1,0 g/cm3
Liukoisuus veteen Huonosti veteen

Allyyli-isotiosyanaatin moolimassa on 99,154 g/mol, sulamispiste −102,5 °C, kiehumispiste 148–154 °C, suhteellinen tiheys 1,0 g/cm3, leimahduspiste 46 °C (c.c.) ja CAS-numero 57-06-7. Yhdiste liukenee huonosti veteen, mutta hyvin useisiin orgaanisiin liuottimiin.

Allyyli-isotiosyanaattia voidaan tuottaa hydrolysoimalla mustasinapin sinigriiniä. Synteettisesti sitä tuotetaan allyylikloridin ja isosyanaattien reaktiolla, isomeeristään allyylitiosyanaatista tai lähtien allyyliamiinista ja hiilidisulfidista. Allyyli-isotiosyanaattia käytetään hajusteissa, hyönteismyrkkynä, fungisidina ja muiden yhdisteiden valmistuksessa.[1][2][3][4]

Terveysvaikutukset muokkaa

Allyyli-isotiosyanaatti ärsyttää silmiä, ihoa, hengitysteitä ja aiheuttaa kyynelvuotoa. Pitkäaikainen tai toistuva altistus voi aiheuttaa ihotulehduksen. Palaessaan yhdiste muodostaa ärsyttäviä tai myrkyllisiä huuruja. Allyyli-isotiosyanaatille altistumisesta voi seurata vaikutuksia maksassa, munuaisissa, mahalaukussa, kilpirauhasessa ja virtsarakossa.

Lähteet muokkaa

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 753. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  2. Frank Romanowski & Herbert Klenk: "Thiocyanates and Isothiocyanates, Organic", teoksessa Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000.
  3. Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 47. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3-11-011451-5. (englanniksi)
  4. Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 42. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-1192-6784-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.