Alli Paasikivi
Allina Amanda ”Alli” Paasikivi (o.s. Valve, vuoteen 1907 saakka Hildén, 19. marraskuuta 1879 Kärkölä – 13. heinäkuuta 1960 Helsinki)[1][2] oli presidentti Juho Kusti Paasikiven toinen vaimo. Heidät vihittiin vuonna 1934, kolme vuotta Anna Paasikiven kuoleman jälkeen.
| Alli Paasikivi | |
|---|---|
 Alli Paasikivi vuonna 1940. |
|
| Suomen tasavallan presidentin puoliso | |
|
11.3.1946–1.3.1956
|
|
| Edeltäjä | Gerda Ryti |
| Seuraaja | Sylvi Kekkonen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. marraskuuta 1879 Kärkölä, Suomi |
| Kuollut | 13. heinäkuuta 1960 (80 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Puoliso | Juho Kusti Paasikivi |
Lapsuus ja nuoruus muokkaa
Alli syntyi marraskuussa 1879 Kärkölän pitäjässä kenkäkauppias Andreas Hildénin perheeseen. Hän oli perheen kolmesta tyttärestä keskimmäinen. Perhe muutti Helsinkiin, kun Alli oli yhdeksänvuotias. Vuonna 1907 Hildénit vaihtoivat nimensä Valveeksi.
Alli Paasikivi kävi Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua, mutta lopetti jo 7. luokalta, koska halusi näyttelijäksi. Hän oli huomattu seurapiirien kaunotar ja pääsi näyttelemään Suomalaiseen teatteriin, jota johtivat Kaarlo ja Emilie Bergbom. Kun teatteritalo valmistui 1902, teatterin nimeksi tuli Suomen Kansallisteatteri.[3]
Avioliitto muokkaa
Alli Valve oli lähes 30 vuotta Kansallis-Osake-Pankin työntekijänä yleten vähitellen prokuristiksi. Vuonna 1934 hän avioitui kokoomuksen puheenjohtajan, valtioneuvos J. K. Paasikiven kanssa. Pari oli tutustunut Kansallis-Osake-Pankissa, sillä J. K. Paasikivi toimi pankinjohtajana.[4][3][3]
Paasikivien avioituessa Alli Paasikivi oli reippaasti yli viisikymppinen. Hän lopetti työnsä pankissa ja toimi suurlähettilään puolisona, kun J. K. Paasikivi nimitettiin suurlähettilääksi Tukholmaan vuonna 1936 ja Moskovaan vuonna 1940. Vuonna 1944 J. K. Paasikivestä tuli pääministeri ja vuonna 1946 presidentti.[3]
Alli Paasikivi ei osallistunut suoranaisesti politiikkaan, mutta hän vaikutti voimakkaasti J. K. Paasikiveen ja toimi kuin hänen yksityissihteerinsä. Hän muun muassa avasi J. K. Paasikivelle osoitettuja kirjeitä ja vastasi puheluihin päättäen, mitkä asiat hän vie eteenpäin puolisolleen ja mitkä ei.[3]
Alli Paasikivi toimi sotien aikana Lotta Svärdissä ja toimi myöhemmin sotainvalidien auttajana. Hän antoi nimensä Alli Paasikiven Säätiölle, joka perustettiin vuonna 1952 fasistisena lakkautetun Lotta Svärd -järjestön rahoilla. Alli Paasikiven Säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa sekä Suomen kotien aineellisen ja henkisen tason kohottamiseksi.[5]
Alli Paasikivi on ikuistettu myös suomalaiseen tuberkuloosia vastustavaan postimerkkiin 1947.
Populaarikulttuurissa muokkaa
Kun Reino Helismaan 1948 sanoittama ja esittämä kappale ”Suutarin tyttären pihalla” joutui Yleisradiossa esityskieltoon, kansan keskuuteen levisi huhu, että kiellon takana oli presidentin rouva Paasikivi. Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo arvioivat myöhemmin Ylen musiikkiraadin olleen yksinkertaisesti eri mieltä Helismaan esityksen taiteellisuudesta.[6]
Iän tai muun syyn takia roikkuvat käsivarren ojentajalihakset ovat saaneet Alli Paasikiven mukaan nimityksen ”allit”. Alli Paasikivi pukeutui näyttävästi ja käytti hihattomia iltapukuja, vaikka hänen käsivarsistaan oli jo kadonnut nuoruuden piukeus. Asuvalintaa kerrotaan jopa paheksutun. Lehtikuvista Paasikiven ”allit” oli tapana retusoida pois.[7][8]
Lähteet muokkaa
- ↑ Presidentinrouva Alli Paasikivi kuollut. Helsingin Sanomat, 14.7.1960, s. 8. Verkkoversio (tilaajille). Viitattu 5.7.2020.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 16.7.1960, s. 2
- ↑ a b c d e Upea Alli – Presidentin puolisoksi päätyneen Alli Paasikiven elämäkerta www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 27.9.2022.
- ↑ Järvenpää, Eeva: Kaunis pankkineiti hurmasi äkeän pankinjohtajan Helsingin Sanomat. 17.9.2005. Arkistoitu 11.3.2012. Viitattu 25.10.2021.
- ↑ 70 vuotta perhepolitiikkaa – Pysyvyyttä ja suuria murroksia www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 27.9.2022.
- ↑ Repen ralleja Ylen Elävä arkisto.
- ↑ "Allit" ovat saaneet nimensä presidentinrouva Alli Paasikiven mukaan 3.9.2010. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 26.3.2014.
- ↑ Talvitie, Eveliina: Allit pois ja neitsyys takaisin. (Kolumni,) Satakunnan Kansa, 10.5.2013. Alma Media. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.3.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alli Paasikivi Wikimedia Commonsissa
- Korppi-Tommola, Aura: Paasikivi, Alli (1879–1960) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Korppi-Tommola, Aura, Alli Paasikivi. Eturivin taustavaikuttaja, SKS Kirjat 2021.
| Edeltäjä: Gerda Ryti |
Suomen tasavallan presidentin puoliso 1946–1956 |
Seuraaja: Sylvi Kekkonen |