Alipainoisuus
Alipainoisuus määritellään lääketieteessä tilana, jossa ihmisen paino alittaa painoindeksin mukaan suositellun ihannepainon. Aikuisella alipainoisuuden raja on BMI 18,5.[1]
Painoindeksi ei sovellu urheilijoiden ravitsemustilan mittaamiseen, koska heillä on tavallista painavammat lihakset[2].
Noin 1,7 prosenttia väestöstä on alipainoisia[3].
Äärimmäinen hoikkuus on yhteydessä terveysongelmiin ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Jo normaalipainon alarajalle sijoittuva 19:n painoindeksi lisää esimerkiksi osteoporoosin riskiä[4]. Alipaino taas häiritsee naisten hormonitoimintaa yleensä niin pahasti, että kuukautiset jäävät pois[5].
Vakava, esimerkiksi nälänhädästä johtuva alipainoisuus voi johtaa kudosvaurioihin, joista vakavimmin vaikuttavat aivovauriot ja sydänviat. Vakava alipainoisuus voi myös pienentää vastustuskykyä monia sairauksia vastaan. Vakavasti alipainoisten ravinnon vähyydestä usein aiheutuu monenlaisia vaarallisia puutostiloja. Nälkäkuolemassa sydän pysähtyy energianpuutteesta johtuen, kun pitkittyneen nälkiintymisen seurauksena kehon rasvavarastot ovat kuluneet loppuun sisäelinten ympäryksiä myöten.
Syyt muokkaa
Anoreksian kaltaiset syömishäiriöt ovat länsimaissa usein alipainoisuuden syy etenkin nuorilla ihmisillä.[6] Vanhuksilla masennus tai syömisvaikeudet saattavat aiheuttaa alipainoisuutta. Myös imeytymishäiriöt, krooniset infektiot, suolistosairaudet, keliakia, diabetes ja kilpirauhasen tai lisämunuaisen vajaatoiminta voivat johtaa alipainoisuuteen.[2]
Vuonna 2022 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että luontaisesti alipainoiset ihmiset söivät vain keskimäärin 12 prosenttia normaalipainoisia vähemmän, vaikka liikkuivat 23 prosenttia vähemmän. Heidän lepoaineenvaihduntansa oli silti 22 prosenttia normaalipainoisia vilkkaampaa ja heidän verensä tyroksiinihormonin pitoisuus oli tavallista suurempi, mikä johtaa yleensä pienempään ruokahaluun. Osanottajien keskimääräinen painoindeksi oli vain 17. Liikuntaa sisältäviä aktiviteetteja he harrastivat vain 4 prosenttia ajastaan, mikä vastaa noin tuntia päivässä,[3] kun esimerkiksi keskivertoaustralialainen harrasti vuonna 2008 keskimäärin 6,5 tuntia päivässä liikuntaa sisältäviä aktiviteetteja[7].
Erilaiset fyysiset ja psyykkiset häiriöt ja sairaudet voivat aiheuttaa huomattavaa ruokahalun puuttumista. Mikäli ihmisillä ei ole riittävästi ruokaa ja he kärsivät tämän takia alipainosta, on kyseessä nälänhätä.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ UKK-instituutti Liikunta auttaa painonhallinnassa. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ a b 10 kysymystä – Laiha luonnostaan Anna.fi. 26.5.2012. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ a b The secret to staying skinny is eating less and not exercising more, study finds Gulf Insider. 15.7.2022. Viitattu 22.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Älä anna luun murtua Osteoporoosi on salakavala sairaus. Oma-aikalehti 3/2013. https://omaaikalehti.fi/artikkeli/ala-anna-luun-murtua-6.147.129532.e1d9e826b0 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Amenorrhea: What It Is and What You Need to Do if You Have It Psycom.net - Mental Health Treatment Resource Since 1996. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Alipaino on kipeä asia - kuinka se selätetään? www.iltalehti.fi. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ British Journal of Sports Medicine, "Too much sitting: a novel and important predictor of chronic disease risk?" Neville Owen, Cancer Prevention Research Centre, School of Population Health, Queensland:in yliopisto