Aline Grönberg
Aline Gustava Grönberg (o.s. Wiklund, ent. Johnsson, 3. marraskuuta 1871 Turku – 29. elokuuta 1950 Tukholma[1]) oli suomalainen kauppaneuvos[2] ja tekstiilialalla toimineen[3] Turun Vanun perustaja ja toimitusjohtaja.
| Aline Grönberg | |
|---|---|
 Grönberg noin vuonna 1931 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | "Vanumamma" |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1871 Turku |
| Kuollut | 29. elokuuta 1950 (78 vuotta) Tukholma |
| Ammatti | yrittäjä, liikenainen |
| Arvonimi | kauppaneuvos |
| Puoliso |
Karl Konstantin Johnsson ( 1895; 1909) Karl Emil Grönberg ( 1911; 1940) |
| Lapset | Anna Alander, Karl-Johan Johnsson, Erik Wilhelm Johnsson ja Fjalar Grönberg. |
Turun Sanomat järjesti lukijaäänestyksen vuonna 1981[4] itsenäisyyden ajan merkittävimmästä varsinaissuomalaisesta henkilöstä. Aline Grönberg oli kahdeksanneksi merkittävin varsinaissuomalainen 286 äänellä.
Grönberg tunnettiin myös lempinimellä Vanumamma; hänen mukaansa on nimetty Kaarinassa puisto: Vanumamman mäki ja Turun Forumin kauppakeskuksessa: Vanumammantori. Taiteilija Stefan Lindforsin suunnittelema Aline Grönbergin reliefi on Forumin kauppakeskuksen seinällä.
Avioliitot ja lapset muokkaa
Aline avioitui kahdesti. 1895 hän avioitui sekatavarakauppias Konstantin Johnssonin (1863–1909) kanssa. Alina aloitti miehensä sekatavarakaupassa ja lapsia syntyi kolme: 1896 Anna[5] (1896–1975), toinen Karl Johan (1898–1943) ja kolmas Erik (1901–1977).
Konstantin Johnssonin kuoli 1909 ja Aline[6] avioitui 1911 Punkalaitumen apteekkarin Emil Grönbergin (1862–1940) kanssa. Avioparille syntyi yksi lapsi, Fjalar Grönberg (1912-1988). Apteekkari Grönberg halusi Alinen luopuvan tekstiilikaupasta. Emil Grönberg osti Maarianhaminan kanta-apteekin ja muutti 1922 Maarianhaminaan.
»Turun Vanuliike on osa itsestäni. Luovun siitä yhtä vastenmielisesti kuin luopuisin molemmista käsistäni.»
(Aline Grönberg.)
Työura muokkaa
- 1885 - turkulaisen konsuli John Dalbergin trikooliikkeen myymäläapulaisena.
- 1889 - 1895 Dalbergin trikooliikkeen myymälänhoitajana.
- 1895 - 1902 Konstantin Johnssonin sekatavarakaupassa.
- 1902 - 1903 Antskogin verkatehtaan Turun myymälän (Antskog Klädesfabrik Ab Åboförsäljning) myymäläapulaisena.
- 1903 - 1913 Antskogin verkatehtaan myymälän myymälänhoitajana.
- 1908 - 1950 Perusti Turun Vanuliikkeen[7], josta vuonna 1937 tuli Oy Turun Vanu – Åbo Vadd Ab. Hän toimi johtajana, osakeyhtiön toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana.
- 1941 - 1950 Oy Mustakangas – Svartvaru Abn toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana.
- 1941 - 1950 Turun Höyhenen toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja.
- 1941 - 1950 Turun Peiteteollisuuden toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja.
Erikoista työurassa muokkaa
Perustaessaan 1908 Turun Vanuliikkeen Aurakatu 12 a:n kellarihuoneistoon Aline toimi yläkerrassa olevan Antskogin verkatehtaan Turun myymälän myymälänhoitajana eli kaksoisjohtajana vuoteen 1913, jolloin Turun Vanuliike muutti Åkermannin kulmaan (Aurakatu 5).
1925 Turun Vanuliikkeen muutto 1925 Affärscentrumiin osoitteen pysyessä pysyi samana eli Aurakatu 5. Åkermannin kulmatalo purettiin hänen liikkeeseensä asti. Sitten rakennettiin Affärscentrumin kivijalka puretun talon paikalle. Siihen muutti Turun Vanuliike ja sen myyntitoiminta toimi keskellä rakennustyömaata 1,5 vuotta. Talon valmistuttua 1926 syksyllä muut liikeyritykset ja asukkaat pääsivät muuttamaan taloon.
Turun Vanu muokkaa
- Pääartikkeli: Turun Vanu
Alina aloitti myymällä vuodevaatteita (peitteitä, lakanoita, tyynynpäällisiä, lankoja ja vanua)[8]. Turun Vanuliikkeen ydintoimintaa oli lumppujen, kudinvillan, villan, höyhenien, untuvien jne. osto asiakkailta (mm. kotirouvilta, maanviljelijöiltä, saaristolaisilta) ja näiden myynti tehtaille. Tehtailta ostettiin valmistuotteet (mm. vanua, flokkivanua[9], lankoja, kankaat jne.). Turun Vanuliike erikoistui nopeasti vuode- ja sänkyvaatteiden erikoisliikkeeksi. Peitteitä, tyynyjä ja patjoja valmistivat pääasiassa omat kotiompelijattaret. ennen kuin Suomen Villa perustettiin.
Turun Vanuliike laajeni perustamalla myymälöitä Turkuun, Saloon ja Helsinkiin, teollisuuslaitoksia Pitäjänmäelle ja Kaarinaaan sekä ostamalla yrityksiä. Alinen omat lapset perustivat Turun Vanun toimintaa tukevia yrityksiä. Erik Johnsson perusti kehräämön Suomen Villan, Anna Alander osti Helsingistä A. Mattlin Eftr lyhytavarakaupan ja teki siitä tekstiilimyymäläketjun, Fjalar Grönberg perusti Maarianhaminaan Ålands Vadd myymälän.
Aline Grönbergin kuoltua 1950 perikunta jatkoi Turun Vanua myymälöineen ja teollisuuslaitoksineen. 1973 perikunta myi Turun Vanun osakkeet Rauno Virtaselle, joka 1977 myi puolestaan Turun Vanun [Valintatalo]lle.
Henkilö Aline Grönberg muokkaa
Aline Grönberg teki nopeita havaintoja ja tilannearviointeja sekä yhtä nopeita johtopäätöksiä ja ratkaisuja. Hänn ei kauaa tuumiskellut, oli kyseessä iso tai pieni asia kyseessä. Suurimmatkin ratkaisut hän teki täysin itsenäisesti ja keneltäkään neuvoa kysymättä. Vastoinkäymisten sattuessa joskus hän saattoi olla pahantuulinen ja äkäinen kaikille, jopa asiakkailleenkin, joita hän muuten palvoi kuin kukkaa kämmenellä.
Henkilökuntaansa hän arvosti suuresti ja piti heistä huolta. Henkilökunnalle tarjottiin jo 1920 aamukahvit sekä lainmukaisen kesäloman lisäksi annettiin myös talviloma. Jouluksi jokainen sai lahjan ja pienen rahasumman ja yli 10 vuotta palvellut henkilö sai kultakellon ja myöhemmin Turun kangaskauppayhdistys r.y:n kultasormuksen. Vuonna 1936 hän perusti Turun Vanun henkilökunnan eläkerahaston, jota hän vuosien mittaan kartutti. Aline Grönbergillä oli oma sotakummilapsi.
Aline Grönbergin mukaan onnistumisen salaisuus liike-elämässä on siinä, että osaa tehdä ahkerasti työtä ja valita itselleen hyvät apulaiset: mitä enemmän ihmisellä on tehtävää, sitä enemmän hän ehti saada aikaan[8].
Aline Grönberg harrasti teatteria, matkoja ja taidetta. Aline Grönbergillä oli myös huomattava taidekokoelma suomalaista taidetta.[8] Sosiaalisia- ja liikekontakteja hän piti yllä lukuisissa yhdistyksissä. Hän oli myös suurlahjoittaja.
Vuonna 1940 Aline Grönbergistä tuli kauppaneuvos toisena naisena Suomessa[10] Hanna Parviaisen jälkeen. Grönbergin 75 -vuotispäivää 3. marraskuuta 1946 juhlittiin näyttävästi kolme päivää. Kestitettävinä olivat henkilökunta, asiakkaat, yhteistyökumppanit, ystävät ja sukulaiset. Samana vuonna hänelle myönnettiin ensimmäisenä naisena Suomessa Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki.
Pohjoismaisen yhteistyön pioneereja muokkaa
Erik Borgström, Göteborgin Turku-komitean sihteeri 1950:[11] "Vain harvat ihmiset lienevät osanneet antaa kummikuntatyön aatteelle niin suurta merkitystä kuin Aline Grönberg. Hän käsitti erikoisen selvästi Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön arvon, ja hän oivalsi myös mikä merkitys Göteborgin ja Turun esimerkillä saattoi olla. Sen vuoksi hän halusi osallistua tähän työhön niin paljon kuin suinkin mahdollista"
Kuolema ja siunaustilaisuus muokkaa
Aline Grönberg osallistui Tukholman St. Erikin messuille elokuussa 1950. Messujen avajaisiin hän ei kuitenkaan enää pystynyt osallistumaan: hänen vointinsa alkoi heiketä nopeasti ja hänet vietiin Tukholman Serafimer sairaalaan. Kuolinvuoteellaan hänen suurimpana huolenaan olivat henkilökunta ja asiakkaat: ”Voj, voj, att jag aldrig fick dela ut de där klockorna, som jag hade önskat!” (”Voi, voi, etten saanutkaan jakaa kelloja, vaikka olin niin toivonut!"). Viimeisinä lauseenaan hänen kuultiin sanovan: "Glöm inte, att tacka alla kunder" (”Älkää unohtako kiittää kaikkia asiakkaita”)[12].
Aline Grönberg kuoli 29. elokuuta 1950. Hän sairasti sokeritautia, mutta kuoleman aiheutti sydämen verisuonten kalkkeutuminen[13].
Perjantaina 8. syyskuuta 1950 Turun Sanomat otsikoi: ’’’Kauppaneuvos Grönbergin viimenen matka muodostui koko kaupungin surujuhlaksi”. ”Turun Vanun edustalle kokoontui aamulla jo sadoittain ihmisiä, jotka uskollisesti seisoivat odottelemassa, kunnes vainajan kaunis tamminen arkku kannettiin hänen kotoaan kadulla odottaviin ruumisvaunuihin. Tuomiokirkon kellojen kumahdellessa lähtivät vaunut hiljaa vierimään kohti Unikankaretta. Puoleen päivään mennessä täyttyi Tuomiokirkko ääriään myöten suruvieraista”.
Professori G.O. Rosenqvist avustajanaan pastori Th Cederqvist ja rovasti V. Marjanen siunasivat Aline Grönbergin. Kunnianosoituksia esittivät kauppa- ja teollisuusministeriön edustajan jälkeen maaherra Erkki Härmä sekä lukuisat yhdistykset ja yritykset, adresseja oli tullut useita satoja. Arkun kirkosta ulos kantoivat johtaja Erik Johnsson, apteekkari Fjalar Grönberg, insinööri Eric Alander, pankinjohtaja G. Manna, varatuomari Werner Wänninen ja varatuomari Olli Tulenheimo. Kirkon edustalta ruumisautoa seurasi kolme kuorma-autoa kuljettaen kukkia. Grönberg haudattiin Turun hautausmaalle.
Kunniamerkit muokkaa
| Nauha | Kunniamerkki tai ansiomerkki | Myönnetty |
|---|---|---|
|
Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki (SL K) | 1946 |
|
Suomen Valkoisen Ruusun ansiomerkki (SVR am) | 1931 |
|
Muistomitali inhimillisestä auliudesta (PBH) | 1947 |
| Keskuskauppakamarin ansiomerkki 40 vuoden palvelusta | 1948 | |
| Keskuskauppakamarin ansiomerkki 35 vuoden palvelusta | 1946 | |
| Suojeluskunnan rautainen ansioristi | 1942 | |
| Lotta-Svärd ansioristi | 1942 | |
| Finlands Svenska Köpmannaförbund -järjestön kultainen ansiomerkki | 1941 | |
| Göteborg Köpmannaförbund -järjestön ansiomerkki | 1944 |
Huomionosoitukset muokkaa
- Kaarinassa: Vanumamman mäki. Koordinaatit N60.40385, E22.39874.
- Turun Forumin kauppakeskuksessa: Vanumammantori. Koordinaatit N60.45059, E 22.26799.
- Turun Forumin kauppakeskuksen seinällä: Aline Grönbergin reliefi.
Muuta muokkaa
Kaarina-teatterin 40 -vuotis juhlaesityksenä esitettiin Vanumamma-Vaddmamma -näytelmä. Käsikirjoitus Olli Kauremaa. Ohjaus, näyttämösovitus, pukusuunnittelu, kielenkäännös Jarmo Kujala. Aline Grönbergiä näytelmässä esitti Anne Höglund.
Lähteet muokkaa
- Olli Kauremaa: Varttoke vehe! Vanuliikke tule!. Turenki: Omakustanne, 2021. ISBN 978-952-94-4288-1.
- Anu Seppälä: Sisarukset Värmlannista. Jyväskylä: Anu Seppälä, 2012. ISBN 978-952-93-0629-9.
- Helmer Winter: Turun Vanu 50 Åbo Vadd. Turku: Turun Sanomalehti ja kirjapaino Oy, 1958.
- Åbo Vadd Vuosi: En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908 – 1938. Turku: Åbo Tidnings och tryckeri aktiebolag.
Viitteet muokkaa
- ↑ Grönberg, Aline hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Kuka kukin on, Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950
- ↑ Anu Seppälä; Sisarukset Värmlannista, sivu 39
- ↑ Turun Sanomat 12. toukokuuta 1981, sivu 8
- ↑ Annan avioliitto Eric Alanderin kanssa oli lapseton. Pariskunta adoptoi kolme lasta Laurin, Tuan ja Anjan. Anjan ensimmäinen aviopuoliso oli amerikkalainen sotilaslentäjä Levengood. Tästä avioliitossa syntyivät Stephen ja Mark Levengood. Anja Seppälä: Sisarukset Värmlannista, ISBN 978-952-93-0629-9, sivu 37
- ↑ Alina muutti etunimekseen Aline 1909
- ↑ Turun Vanuliike oli toiminimi 1908 – 1937, jolloin hän vastasi liikkeestään koko omaisuudellaan
- ↑ a b c Kotiliesi 20/1948
- ↑ flokkivanu on lumpuista tai muista poistotekstiileistä tehtyä täyteainetta
- ↑ Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918-2005 myöntämät arvonimet, Toimittanut Seppo Aho, Kustannus Aholis Oy, Alavus
- ↑ Saarinen Elias: Aline Grönbergin elämän Suuri satu,elämänkerrallisia muistiinpanoja. Julkaisematon käsikirjoitus
- ↑ Helmer Winter; Turun Vanu 50 Åbo Vadd, sivu 30
- ↑ Anu Seppälä; Sisarukset Värmlannista, sivu 41
Aiheesta muualla muokkaa
- Anna Kortelainen: Varhaiset johtotähdet - Suomen ensimmäisiä johtajanaisia. Taloustieto Oy, 2007 ISBN 978-951-628-460-9 (Aline Grönbergistä ss. 51-55)
- Turun Liikemiesyhdistyksen historiaa
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 249.
- Turun Vanu: Turun Vanu 1908 – 1948, katsaus Turun Vanun toimintaan. Turku: Turun Sanomalehti ja kirjapaino Oy, 1948. .
- Elias Saarinen: Aline Grönbergin elämän suuri satu. JULKAISEMATON.
- Turun Sanomat 8. syyskuuta 1950.
- Turun Sanomat 21. toukokuuta 1981.