Aleksanteri Hyvä

Moldavian ruhtinas

Aleksanteri Hyvä (romaniaksi Alexandru cel Bun tai Alexandru I Muşat) oli Moldavian ruhtinas vuosina 14001432.[1] Hän oli Roman I Mușatin poika ja hän nousi valtaistuimelle Iugan jälkeen. Hän oli Vlad II Draculan appi.

Aleksanteri Hyvä
Aleksanteri Hyvä kuvattuna puolisonsa Anan kanssa Sucevițan luostarin freskossa.
Moldovan ruhtinas
Valtakausi 1400–1432
Edeltäjä Iuga
Seuraaja Iliaș
Syntynyt noin 1375
Kuollut 1432
Lapset Iliaș
Ștefan II
Suku Mușat
Isä Roman I Mușat
Uskonto ortodoksi

Aleksanteri Hyvän kaudella Moldova integroitui täysin Bysantin ortodoksiseen kirkkoon, ja sinne perustettiin Moldovan ja Suceavan metroopoliittakunta.[2]

Sisäpolitiikka muokkaa

Aleksanteri Hyvä kehitti Moldavian virkavaltaista järjestelmää mm. luomalla "Voivodien neuvoston". Hänen kaudellaan muutettiin verotuslakeja ja lisättiin Lvivin (1408) ja Krakovan (1409) kauppiaiden etuoikeuksia. Hän muutti kauppareittien kulkua, rakensi useita niitä suojaavia uusia linnoituksia ja laajensi Moldavian satamia.

Suhteet ulkomaihin muokkaa

Aleksanteri Hyvän päähuolenaihe oli puolustaa maataan mahtavia vihollisarmeijoja vastaan. Hän solmi liittoja Valakian ja Puolan kanssa pääasiassa Unkaria vastaan. Vuonna 1402 hän antoi vasallivalan Puolan kuninkaalle Vladislaus II:lle.

Aleksanteri Hyvä osallistui kahteen taisteluun Saksalaista ritarikuntaa vastaan: Grunwaldissa 1410 ja Marienburgissa 1422. Hänen joukkonsa taistelivat niissä Puolan ja Liettuan puolella.

Vallanperimys muokkaa

Moldovan ruhtinaan vallanperimysjärjestystä ei oltu määritelty, ja niinpä kuka tahansa Aleksanterin pojista, niin avioliitoissa kuin aviottomina syntyneet, saattoi pyytää pajareita kruunaamaan hänet ruhtinaaksi. Tämä vahvisti ottomaanien valtaa. Aleksanterin kuilemaa seuranneiden 25 vuoden aikana valta vaihtui 16 kertaa hänen kahdeksan jälkeläisensä välillä, kunnes vuonna 1457 pojanpoika Tapani III Suuri nousi valtaan.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Alexandru cel Bun enciclopediaromaniei.ro. Viitattu 24.2.2024.
  2. a b Rebecca Haynes: . Occasional Papers in Romanian Studies, No. 3, s. 14-21. School of Slavonic and East European Studies, University College London, 2003. ISBN 0-903425-63-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2024). (englanniksi)