Aleksandr Vasilevitš Samsonov (14. marraskuuta (J: 2. marraskuuta) 1859 Andrejevka, Hersonin kuvernmenetti, Ukraina30. elokuuta 1914 Willenberg, Itä-Preussi, Saksa) oli venäläinen kenraali, joka toimi komentajana aivan ensimmäisen maailmansodan alussa elokuussa 1914. Hänen armeijansa kärsi katastrofaalisen tappion saksalaisille Tannenbergin taistelussa, minkä jälkeen hän teki itsemurhan.

Samsonov

Samsonov valmistui Pietarin ratsuväkiakatemiasta, aloitti uransa ratsuväen upseerina vuonna 1877 ja osallistui Turkin sotaan 1877–1878. Hän yleni vuoteen 1904 mennessä kenraaliluutnantiksi ja komensi Venäjän–Japanin sodassa 1904–1905 siperialaista kasakkadivisioonaa. Sen jälkeen hän oli 1905–1907 Varsovan sotilaspiirin esikuntapäällikkönä ja 1909–1914 Turkestanin kuvernöörinä. Vuonna 1907 hän sai ylennyksen ratsuväenkenraaliksi sekä nimityksen Donin kasakkajoukkojen päälliköksi.[1][2]

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua elokuussa 1914 Samsonov nimitettiin komentamaan Venäjän toista armeijaa, joka yhdessä Paul von Rennenkampfin ensimmäisen armeijan kanssa hyökkäsi Saksan Itä-Preussiin. Samsonov kuitenkin kärsi heti murskaavan tappion 24.–31. elokuuta käydyssä Tannenbergin taistelussa, jossa Paul von Hindenburgin ja Erich Ludendorffin komentama Saksan 8. armeija ympäröi hänen joukkonsa ja Samsonovin 150 000 miehestä vain noin 10 000 onnistui välttämään vangiksi joutumisen. Syynä tappioon oli Samsonovin heikko yhteydenpito sekä päämajaan että Rennenkampfiin, jonka kanssa hän ei tullut toimeen. Samsonov ei halunnut joutua raportoimaan tappion laajuudesta tsaarille, joten hän ampui itsensä taistelukentän lähellä 30. elokuuta vastaisena yönä.[2][1]

Lähteet muokkaa

  1. a b Nordisk familjebok, täydennysosa (1926), s. 180 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 11.1.2014.
  2. a b Alexander Samsonov (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 11.1.2014.

Aiheesta muualla muokkaa