Alavuden Ilmailukerho

Alavuden Ilmailukerho ry (AIK) on vuonna 1963 perustettu yleisilmailukerho, jonka pääasiallisin harrastusmuoto on laskuvarjohypyt. Kerhon pääkenttä on Alavuden lentokenttä.

Purje- ja moottorilennon rinnalla on kerhossa vuodesta 1963 lähtien harrastettu myös laskuvarjohyppyjä. Ensimmäisen varsinaisen laskuvarjohyppykurssin alavutelaisille järjesti Jämsän seudun ilmailuyhdistys 1972. Kerhossa kuitenkin pitäydyttiin purje- ja moottorilennon parissa, kunnes laskuvarjotoiminta käynnistyi varsinaisesti 1983. Nykyisin kerhossa koulutetaan noin 30–50 uutta hyppääjää ja tehdään noin 2 500 hyppyä.

Vuonna 2001 valmistuneessa kerhorakennuksessa on luokka- ja kahvihuone, kanttiini, kalustotilat sekä yöpymistilat 20 hengelle. 1970-luvun alun kaarihalli on pakkaus- ja koulutuskäytössä kesästä 2006 alkaen, jolloin uusi lentokonehalli valmistui. Kerhon tilat ja varusteet mahdollistavat myös lentonäytösten, laskuvarjourheilijoiden kokoontumisten sekä kilpailujen järjestämisen. Kerho onkin järjestänyt laskuvarjohyppyjen Suomen mestaruuskisat 2010 ja 2014.

Historiaa

Vuonna 1924 Martti Pukkila, joka oli myös alavutelaisen autoilun pioneereja, hankki itselleen Viipurissa lentokoneenohjaajan todistuksen. Suomen ilmavoimien järjestämälle kurssille osallistui 30 oppilasta, ja koneita kurssilla tuhoutui kymmenen. Vuonna 1931 Pukkila hankki itselleen Väinö Bremeriltä puurakenteisen Klemm L-25 -koneen rekisteritunnukseltaan ensin K-SABA, sittemmin AH-ABA. Klemm-koneella lennettiin Edesjärven jäältä. Sodan jälkeen kone myytiin Mikkeliin, jossa sitä lennettiin tunnuksella OH-KLA. Pukkilan seuraava lentokone oli kaksipaikkainen ja kaksitasoinen Sääski II OH-VIA, joka aikansa palveltuaan päätyi Luonetjärven juhannusjuhlien juhannuskokkoon.

Vuonna 1936 Alavudelle perustettiin purjelentoon keskittynyt Alavuden Lentokerho, joka rakensi heti oman alkeiskoulukoneen. Talvella 1938 rakennettiin liitokone, Harakka-tyyppinen Ahti-Jukka. Talvella 1939 kerho järjesti purjelentokurssin, jolla oli mukana myös kaksi naista. Noin 30 jäsenen kerhossa oli ennen sotia myös lennokkitoimintaa. Alavuden Lentokerho lopetti toimintansa onnettomuuden ja talvisodan seurauksena. Vuoden 1939 pääsiäisenä 21-vuotias Sulo Kivisaari kuoli, kun purjekone murskautui Kirkkojärven jäähän hinausvaijerin takerruttua rantakoivuihin.

1960-luku

1960-luvun alussa alkoi Alavudella viritä uusi ilmailuinnostus, ja Alavuden Ilmailukerhon perustava kokous pidettiin 7. maaliskuuta 1963. Päätettiin panna pääpaino lennokkitoiminnalle ja keskittää purjelentotoiminta Menkijärvelle, jossa Pohjanmaan Ilmailuyhdistyksellä oli monipuolinen lentokeskus. Alavuden Ilmailukerho liittyi heti alusta yhdistykseen ja Suomen Ilmailuliittoon. Kerholle hankittiin ensimmäinen alkeisliitokone Grunau 9. Merkittävää apua saatiin Kauhavan Ilmasotakoululta.

Ilmailukerhon tavoitteena oli alusta asti itsenäisten purje- ja moottorilentäjien koulutus. Ensimmäinen purjelentokone oli Jämijärven Puu ja Metalli Oy:n valmistama Rhonlerce II, joka ostettiin vuonna 1964 Suomen Ilmailuliitolta. Vuonna 1965 hankittiin vintturi.

1970- ja 1980-luvut

Kiitotien puutteen vuoksi Alavudelta oli kesäisin lähdettävä Menkijärvelle tai Kauhavalle, ja niinpä 1970-luvun alussa heräsi ajatus omasta lentokentästä. Liikenneministeriöltä saatiin 1972 lupa ja 10 000 markan avustus D-luokan pienlentokentälle. Sopiva paikka löytyi Lahdenkylästä noin 5 km:n päässä Alavuden keskustasta, ja kaupunki hankki maa-alueen maanvaihdolla. Kesällä 1972 kenttäalue tasoitettiin, ja purjelentotoiminta saattoi alkaa samaan aikaan kaarihallin rakentamisen kanssa.

Mittavan talkootyömäärän jälkeen kenttä tuli käyttökuntoon 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1978 perustettiin ylläpitäjäksi Alavudenseudun Lentokenttäsäätiö..

Laskuvarjourheilu tuli Ilmailukerhon toimintaan mukaan 1972, mutta käynnistyi toden teolla vasta 1981. Kerho osti hyppykoneeksi Cessna C-172 -moottorikoneen OH-CSG. Ensimmäinen hyppykurssi järjestettiin 1982, ja vuonna 1983 aloitettiin yhteistyö Tampereen laskuvarjokerhon kanssa. Lehtimäkeläinen Pekka Keisanen kouluttautui hyppymestariksi, ja 1985 kerho sai koulutusluvan. Aluksi koulutus tapahtui armeijan ylijäämäkalustolla, kunnes 1987 tilattiin neljä oppilashyppääjien Student Vector -merkkistä laskuvarjoa. Kaarihallin lisäksi toimitilana oli vanha myymäläauto, kunnes kentälle saatiin viipaleparakki. Talvella 1988–1989 vanha Cessna vaihdettiin tehokkaampaan C-172FR Reims Rocketiin (OH-CNJ), joka palveli vuoteen 2006.

Alavuden Ilmailukerho oli uranuurtajia kesällä 1982 aloitetussa Vaasan läänin metsäpalovalvontaan tähtäävässä lentotoiminnassa.

1990-, 2000 ja 2010 -luvut

Kerhon hyppykoulutus laajeni 1990-luvun alussa vuosiksi Kruunupyyn kentälle, yhteistyökumppanina Kronoby folkhögskola. Laskuvarjotuomaritoiminta käynnistyi 1992, ja kun tavoitteellista valmennusta lisättiin, arvokisamenestystä alkoi tulla SM-tasolla ja kisakokemuksia myös MM-tasolla.

Uusi vuosituhat alkoi MM-kilpailujen kupumuodostelmahyppyjen rotaation Suomen-ennätyksellä. Vuonna 2004 kolmannen peräkkäisen SM-kullan ja uuden rotaation Suomen-ennätyksen jälkeen Alavuden Ilmailukerhon joukkue Häjyt palkittiin MM-kisaedustuksella Kroatiassa. Vuonna 2007 kerholle hankittiin jälleen tehokkaampi Cessna C-182, joka mahdollisti hypyt 4 000 metrin korkeudesta. Vuonna 2010 kerho palkittiin Ilmailuliiton Kotkanpoika-kiertopalkinnolla. Keväällä 2013 Ilmailukerho täytti 50 vuotta ja kesällä 2013 Alavuden kentälle rakennettiin uusi kiitotie.

2010-luvulta nykypäivään

Viimeaikaisen 4000 vuosittaisen hyppymäärän mahdollisti kone- ja hyppykaluston kehittyminen sekä vilkastunut sosiaalinen kerhotoiminta. Vuonna 2016 kerholle hankittiin hyppykäyttöön modifioitu Soloy MKII (OH-ARR). Tehokkaan turbiinikoneen myötä hyppymäärät kehittyivät nousujohteisesti. Vierailevia hyppääjiä alkoi käydä kerholla runsaasti. Vanha kaarihalli purettiin keväällä 2021 ja uuden lämpimän ison hallin rakentaminen alkoi kesällä 2021.

Katso myös

• Alavuden lentokenttä

Aiheesta muualla

• Alavuden Ilmailukerho ry:n kotisivu