Alaskanseiti
Alaskanseiti eli mintai (Gadus chalcogrammus, synonyymi Theragra chalcogramma) on Tyynenmeren pohjoisosissa elävä turskakala, joka kuuluu maailman tärkeimpiin talouskaloihin.
| Alaskanseiti | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Suku: | Gadus |
| Laji: | chalcogrammus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gadus chalcogrammus |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Koko, levinneisyys ja elintavat muokkaa
Alaskanseiti kasvaa 55–75 cm:n mittaan, pohjoisessa suuremmaksi kuin etelässä. Sen levinneisyys kattaa Pohjoisen Tyynenmeren rannikot Japaninmereltä Alaskan kautta Kaliforniaan. Norjasta harvinaisena kuvattu Theragra finnmarchica kuuluu ilmeisesti samaan lajiin.
Alaskanseiti elää enimmäkseen 100–300 metrin syvyydessä, joskus 700 metriin saakka. Se tulee sukukypsäksi 3–4-vuotiaana ja lisääntyy rannan läheisyydessä 50–100 metrin syvyydessä. Munat kelluvat vapaasti avovedessä. Nuoret yksilöt syövät planktonia, vanhemmat pikkukaloja, kuten kuoretta ja villakuoretta.
Taloudellinen merkitys muokkaa
Alaskanseidistä on viime vuosikymmeninä tullut tärkeä talouskala, ja siihen on viitattu merkittävimpänä jäljellä olevana ruokakalavarantona maailmassa.[1] Pyynti on lähinnä troolikalastusta, ja vuotuiset pyyntimäärät ovat olleet 2000-luvulla 3 miljoonan tonnin luokkaa. Suurimpia pyytäjiä ovat Venäjä ja Yhdysvallat, joiden saaliit ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina. Yhdysvallat pyytää alaskanseitiä vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, siis enemmän kuin mitään muuta kalaa.
Pakastettuja tuotteita tuodaan suuria määriä Venäjältä, Kiinasta ja Yhdysvalloista Eurooppaan, etenkin Saksaan, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan. Saksassa noin 25 % kalankulutuksesta vuonna 2008 oli alaskanseitiä.[2]
Alaskanseidin liha on miedon makuista, vaaleaa ja vähärasvaista, Atlantin seitiinkin verrattuna. Se myydään ensisijaisesti eri tasoisina pakastetuotteina. Sitä käytetään muun muassa leivitetyissä kalapuikoissa, fish-and-chips -fileinä, samoin suurten pikaruokaketjujen kala-annoksissa (esimerkiksi Burger King, McDonalds). Se on myös tärkeä surimi-kalatahnan raaka-aine; surimista valmistetut äyriäisenlihajäljitelmät (crab sticks, surimipuikot) ovat yleensä alaskanseitiä. Myös alaskanseidin mäti on tärkeä markkinatuote.
Kalakannan hoito muokkaa
Beringinmeren ja Alaskanlahden kalastuksen on katsottu täyttävän[3] kestävän käytön kriteerit, vaikka vuosina 2006–2008 alaskanseidin populaatio on laskenut merkittävästi. Vuonna 2008 kannan lasku oli 38 prosenttia.[4] Greenpeace on kritisoinut alaskanseidin kannan hoitoa vuosien ajan ja vaatinut kalastuksen rajoittamista puoleen vuonna 2009, jotta elinkelpoinen kalakanta voitaisiin varmasti säilyttää.[5] Esimerkki suuren kalakannan romahtamisesta ryöstökalastuksen seurauksena on Luoteis-Atlantin turskakannan nopea romahtaminen 90-luvulla.
Lähteet muokkaa
- ↑ Charles Clover: The End of the Line: How Overfishing is Changing the World and What We Eat. Ebury Press, 2004. ISBN 0-09-189780-7.
- ↑ Fischkonsum in Deutschland Delphinschutz.org
- ↑ MSC Fishery Fact Sheet: Alaska pollock Marine Stewardship Council. Arkistoitu 16.8.2009. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Hal Bernton: Seattle trawlers may face new limits on pollock fishery 21.10.2008. Seattle Times. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Billion dollar fishing industry on the verge of collapse 10.10.2008. Greenpeace. Arkistoitu 8.1.2009. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
- NOAA NMFS: U.S. Seafood Facts
- FISHINFOnetwork Market Report 04/07 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Dominic's Pacific Seafood (Arkistoitu – Internet Archive)
- Theragra chalcogramma (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)