Wikipedia

Aku Ankka

Disneyn piirroshahmo
Tämä artikkeli käsittelee animaatio- ja sarjakuvahahmoa. Sarjakuvalehdestä on erillinen artikkeli.

Aku Ankka (engl. Donald Duck) on Disneyn sarjakuvamaailmaan kuuluva animaatio- ja sarjakuvahahmo, joka asuu Ankkalinnan kaupungissa. Hahmon loi Disney-studion animaattori Richard ”Dick” Lundy vuonna 1934, tiettävästi Walt Disneyn kehittämän idean pohjalta.[2] Vaikka Aku olikin alun perin piirroselokuvahahmo, hän esiintyy nykyisin enimmäkseen sarjakuvissa. Sarjakuvien Akun suuri suosio johtuu pitkälti Carl Barksista, joka kehitti Akun luonnetta ja keksi joukon uusia hahmoja, kuten Akun enon Roope-sedän. Suomessa Akun nimikkolehti on koko maan luetuin aikakauslehti.

Aku Ankka
Don Rosan piirtämä Aku Ankka
Don Rosan piirtämä Aku Ankka
Luoja(t) Walt Disney
Näyttelijä(t) Clarence Nash (1934–1985)
Tony Anselmo (1985–)
Daniel Ross (Mikki ja ralliryhmä)
suomeksi
Risto Bäckman (1970)
Jukka Puotila (1983–1988)
Timo Väänänen (1991)
Kari Franck (?)
Jukka Rasila (1993–)
Ensi-
esiintyminen		 9. kesäkuuta 1934 (lyhytelokuvassa Viisas Kana Kananen)
Kustantaja Disney (useilla kustantamoilla lisenssi)
Henkilötiedot
Koko nimi Aku Fauntleroy Ankka[1]
Status pätkätyöläinen, yksinhuoltaja
Asuinpaikka Paratiisitie 13, Ankkalinna
Luonteenpiirteet äkkipikaisuus, tulinen temperamentti, riidanhalu, epäonni, laiskuus
Suhteet
Vanhemmat Aaron Ankka (isä)
Hortensia MacAnkka (äiti)
Sisarukset Della Ankka (kaksoissisar)
Isovanhemmat Kaino-Vieno Ankka
Lauha MacAnkka
Fergus MacAnkka
Hepsu Ankka
Tädit ja sedät Matilda MacAnkka
Dora Ankka
Unto Ankka
Roope Ankka (eno)
Taavi Ankka (eno)
Sisarusten lapset Tupu, Hupu ja Lupu (sisarenpojat)
Serkut Hannu Hanhi
Touho Ankka
Sisuvius Ankka
Hansu Hanhi (pikkuserkku)
Into Ankka (pikkuserkku)
Tutut José Carioca, Panchito Pistoles, Pelle Peloton, Iines Ankka, Mikki Hiiri, Hessu Hopo

Aku-sarjojen toistuvia teemoja ovat äkkipikaisuus, epäonni ja vastoinkäymiset, joko seurustelusuhteessa tai työelämässä, jossa Akun historiallinen ammattikirjo on hyvin laaja.[2] Ajoittaisia taiturimaisia onnistumisia esimerkiksi puutarhurina seuraa yleensä näyttävä epäonnistuminen, joskus ahneuden tai suhteellisuudentajun katoamisen vuoksi. Aku on luonteeltaan äkkipikainen sekä kärsimätön, ja kohdatessaan vastoinkäymisiä Akulla on taipumus menettää malttinsa koomisella tavalla.

Aku Ankalla on huollettavanaan kolme sisarenpoikaa, Tupu, Hupu ja Lupu, jotka kuuluvat Sudenpentujen partiolaisjärjestöön.[3] Akun tyttöystävä on Iines Ankka, jota kilpakosija Hannu Hanhi (Akun serkku) yrittää viekoitella omakseen. Akun miljardöörieno Roope Ankka (kutsutaan myös nimellä Roope-setä) on usein ollut hänen työnantajansa ”nälkäpalkalla”.

Historia muokkaa

Varhaiset esiintymiset muokkaa

Walt Disney kertoi saaneensa ajatuksen Aku Ankasta äänen perusteella, kun hän kuuli imitaattori Clarence Nashin matkivan lintuja ja muita eläimiä radiossa.[4] Nash palkattiin esittämään Aku Ankkaa elokuvaan Viisas Kana Kananen, jonka jälkeen hän toimi Akun äänenä kuolemaansa saakka vuoteen 1985.

 
Aku Ankan ensiesiintyminen lyhytpiirretyssä Viisas Kana Kananen.

Aku Ankka teki ensiesiintymisensä Bert Gillettin ohjaamassa lyhytpiirroselokuvassa Viisas Kana Kananen (Wise Little Hen), joka ilmestyi 9. kesäkuuta 1934. Piirretyssä Aku yritti ystävänsä Petteri Possun kanssa vältellä rouva Kanan antamia työtehtäviä. Akusta tehtiin merimiespukuinen siksi, että ensiesiintymisessään hän asui asuntolaivassa keskellä lampea.

Alkuaikojen Aku Ankka oli luonteeltaan hyvin äkkipikainen ja riidanhaluinen sekä ajattelematon, mikä saattoi hänet jatkuvasti erilaisiin vaikeuksiin. Hyveellisestä Mikki Hiirestä poiketen Aku voi toimia sekä tarinan sankarina että konnana.

Akun syntymäpäivästä tuli epätietoisuutta, kun myöhemmin elokuvassa Sedän syntymäpäivä (Donald's Happy Birthday) oli seinäkalenterissa päivämäärä 13. maaliskuuta 1934. Tästä lähtien Disney-yhtiö on kertonut, että Aku munittiin tuona päivänä ja hän kuoriutui kesäkuussa.

Aku sai yleisön keskuudessa sen verran suosiota, että hän palasi 11. elokuuta 1934 julkaistussa piirroselokuvassa Orpojen hyväksi (Orphan's Benefit). Tässä Aku esiintyi ensimmäistä kertaa Mikki Hiiren kanssa. Elokuva oli myös sikäli merkittävä, että Polle Koninkaulus ja Heluna Ammu tekivät siinä ensiesiintymisensä.

Aku Ankan ensimmäinen suomennos oli alkujaan Ankka Lampinen.[5] Aku esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran pilakuvassalähde?.

Suosio kasvaa muokkaa

1930-luvulta 1960-luvulle tehdyt Aku Ankka -animaatiot ovat nykyisin arvostettuja. Aku olikin alun perin nimenomaan animaatiohahmo. Aku Ankka -piirretyt ovat lyhyitä ja toiminnallisia. Välillä niissä koetaan seikkailuja, mutta useimmiten liikutaan jonkin arkiaskareen ympärillä. Toisinaan Aku Ankalla on vastustaja, kuten Tiku ja Taku tai muita eläimiä, mutta usein Akun vaikeudet seuraavat kenenkään järjestämättä. Varsinaisia Aku-piirrettyjä tehtiin 128 kappaletta.

7. helmikuuta 1938[6] alkaen amerikkalaisissa sanomalehdissä alettiin julkaista Al Taliaferron piirtämiä sarjakuvastrippejä, joiden päähenkilönä oli Aku. Aiemmin Aku oli nähty pääosassa jo vuonna 1936 Ted Osbornen käsikirjoittamassa Silly Symphonies featuring Donald Duck -sunnuntaistripissä. Taliaferro ja käsikirjoittaja Bob Karp kehittelivät Akun tulista luonnetta ja loivat Mummo Ankan, Hansu Hanhen, Pulivarin sekä Tupun, Hupun ja Lupun. He myös keksivät Aku Ankan auton. Suomessa Aku Ankka -strippisarjoja julkaistiin ensimmäisen kerran Seura-lehdessä 1930-luvun puolessavälissä nimellä Ankka Lampinen. Niistä koottiin myös kaksi albumia vuonna 1939.[7] Akun sunnuntaistrippiä alettiin julkaista Ilta-Sanomissa 25. tammikuuta 1941 alkaen [8]

Vuoteen 1941 mennessä Aku oli ehtinyt esiintyä jo viidessäkymmenessä piirretyssä, ja vuonna 1965 hän oli esiintynyt jo sadassa piirroselokuvassa. Muutama piirroselokuva tehtiin CinemaScope-koossa ja yksi jopa kolmiulotteisena (Working for Peanuts, 1953).

Sotapropagandassa muokkaa

 
Aku tekee natsitervehdyksen Hitlerin kuville vuoden 1943 propagandaelokuvassa Der Fuehrer's Face.

1940-luvun alkupuolella Disney-yhtiö otti osaa toisen maailmansodan aikaiseen propagandaan, ja niinpä Akua alettiin nähdä piirretyissä propagandaelokuvissa.

Disneyn sotapropagandaelokuvista tunnetuin on Jack Kinneyn ohjaama Der Fuehrer’s Face vuodelta 1943. Piirretty ivasi Adolf Hitleriä ja pilkkasi kansallissosialismia. Der Fuehrer's Facessa Aku työskenteli ”Führerin” eli Hitlerin alaisena ammustehtaassa, joka sijaitsi Natsi-Saksaa parodioivassa ”Nutsimaassa” (Nutzi Land). Hän joutui työskentelemään tuntikaupalla ilman lepoa, ja aina Hitlerin kuvan nähdessään hänen täytyi tervehtiä kuvaa sanoen: ”Heil Hitler!” Lopussa kuitenkin Aku herää ja huomaa kaiken olleen pelkkää unta, ja elokuvan lopussa hän vakuuttaa uskollisuuttaan Yhdysvalloille ja Vapaudenpatsaan pienoismallille pukeutuneena Yhdysvaltain lipun värisiin yövaatteisiin. Vaikka Der Fuehrer's Face voittikin parhaan piirretyn lyhytelokuvan Oscar-palkinnon, sodan päätyttyä Disney-yhtiö alkoi pitää sitä sopimattomana lapsille (koska Aku esitetään siinä natsina) eikä se myöskään sopinut muuttuneeseen kansainväliseen tilanteeseen. Yhtiö piti elokuvaa poissa levityksestä, kunnes julkaisi sen vuonna 2004 rajoitetussa erikois-DVD-kokoelmassa Walt Disney Treasures: Walt Disney on the Front Lines.

Disney julkaisi myös kuusi lyhytelokuvaa, joissa Aku liittyy Yhdysvaltain armeijaan ja taistelee yhdessä näistä japanilaisia sotilaita vastaan. Näistä ensimmäinen, Donald Gets Drafted, sisälsi kohtauksen jossa Akun värväyspaperissa lukee koko nimi: Donald Fauntleroy Duck.[9][10]

Sota-aikana Disney-elokuvia oli vaikea levittää Euroopassa, ja niinpä Disney-yhtiö päätti markkinoida elokuviaan Etelä-Amerikassa. Vuonna 1942 ilmestyi Oppitunti (Saludos Amigos), jota 1944 seurasi Kolme caballeroa (The Three Caballeros). Näissä Aku ystävystyi José Cariocan ja Panchito Pistolesin kanssa.

Carl Barks muokkaa

Pääartikkeli: Carl Barks
 
Carl Barksin tyylinäyte hänen ensimmäisestä kokonaan omasta tarinastaan Ryytimaa.

Vuonna 1942 yhdysvaltalainen Western Publishing Company -kustannusyhtiö alkoi julkaista Disney-hahmojen sarjakuvia. Myöhemmin samana vuonna kustantamolle alkoi työskennellä Carl Barks, joka aikaisemmin oli toiminut muiden muassa pilapiirtäjänä ja Disney-studioiden animaattorina. Barks kehittyi nopeasti sekä piirtäjänä että käsikirjoittajana ja alkoi kehitellä Akun hahmoa. Hän loi aikaisemmin ärhäkästä ja äkkipikaisesta Akusta päättäväisen ja itsevarman hahmon. Hän myös käytti ja kehitti Taliaferron ja Karpin keksimiä hahmoja, erityisesti Tupua, Hupua ja Lupua.

Barks sijoitti Akun asumaan Ankkalinnan kaupunkiin, ja kansoitti sen keksimillään hahmoilla, kuten Roope Ankalla, Hannu Hanhella, Pelle Pelottomalla, Karhukoplalla ja Teppo Tulpulla. Hän myös piirsi ja käsikirjoitti joukon legendaarisia ankkatarinoita, kuten Kulmikkaat munat (Lost in the Andes, 1949), Aku Ankka pelastaa Tyhjälän joulun (A Christmas for Shacktown, 1952) ja Kultainen kypärä (The Golden Helmet, 1952).

Nyky-Aku muokkaa

 
Vicarin näkemys Akusta.

Vuosina 1987–1990 esitetyssä piirrossarjassa Ankronikka Aku liittyy Yhdysvaltain laivastoon ja jättää Tupun, Hupun ja Lupun Roope-enonsa huollettaviksi. Sarja kuvasi Roopen ja ankanpoikien seikkailuja, ja Aku itse esiintyi vain muutaman kerran. Akun poissaoloon on monia syitä: sarjan alkaessa Clarence Nash oli äskettäin kuollut, ja Ankronikan tuottajat pelkäsivät Akun saattavan jättää päähahmoksi tarkoitetun Roopen varjoonsa. Sarjan tapahtumien edetessä tuottajat huomasivat, että Roope ja ankanpojat tarvitsisivat apulaisen, mutta koska Akua ei uskallettu käyttää, he keksivät tälle eräänlaiseksi ”sijaiseksi” lentäjä Heimo Huiman. Aku Ankan ääninäyttelijänä toimi tästä sarjasta lähtien Tony Anselmo. Akun suomenkielisenä ääninäyttelijänä on toiminut Jukka Rasila.

Vuonna 1996 toteutetussa sarjassa Nokkapokka Aku asuu teini-ikäisten sisarenpoikiensa Tupun, Hupun ja Lupun kanssa.

 
Aku Ankan tähti Hollywood Walk of Fame -kävelykadulla.

Sarjakuvien Aku on säilyttänyt suosionsa Euroopassa aina nykyaikaan saakka. Erityisen suosittu Aku on Italiassa, Norjassa ja Suomessa. Italialaiset sarjakuvataiteilijat, kuten Giorgio Cavazzano, Massimo De Vita ja edesmennyt Romano Scarpa, ovat luoneet oman ankkamaailmansa, jonka luomuksia ovat esimerkiksi Akun toinen minä, naamioitu sankari Taikaviitta sekä Akun serkku Into Ankka.

Nykyisistä Aku Ankka -piirtäjistä yksi tunnetuimmista on kuitenkin yksityiskohtaisesta piirrosjäljestään tunnettu yhdysvaltalainen Don Rosa, jonka koko tuotanto sisältää valtaisasti viittauksia Barksin tarinoihin. Tuotteliain Aku Ankka -taiteilija on ollut edesmennyt chileläinen Vicar, jolla oli ikioma studio, jossa hänelle työskenteli useita piirtäjiä ja käsikirjoittajia.

Tunnetuimmat suomalaiset Aku Ankka -sarjakuvien tekijät ovat piirtäjä Kari Korhonen ja käsikirjoittaja Kai Vainiomäki.

Vuonna 2004 Aku Ankka sai oman tähtensä Hollywood Walk of Famelle.

Hahmon piirteet muokkaa

Sukulaiset muokkaa

Aku Ankalla on kaksossisko Della Ankka, jonka lapsia ovat Tupu, Hupu ja Lupu. Hortensia MacAnkka on Akun äiti ja on Roope Ankan (sukunimi vaihtui jossain vaiheessa MacAnkasta Ankaksi) sisko, eli Roope on Akun eno. Iines Ankka taas ei ole Akulle mitään sukua vain pelkkä tyttöystävä, mutta Don Rosan mukaan Iineksen veli meni naimisiin Akun kaksoissisaren Della Ankan kanssa ja on Tupun, Hupun ja Lupun isä. Tämä voi selitää miksi ankanpojat kutsuvat Iinestä "Iines-tädiksi".

Aikaisemmasta suomennostavasta huolimatta Aku on Roopen sisarenpoika, ei veljenpoika. Tämä kuitenkin vaihtelee: Giovan Battista Carpin tarinoissa Kaino-Vieno Ankka eli Mummo Ankka on Akun mummo ja Roopen sisko.

Don Rosan sukupuun mukaan Aku Ankka on Hortensia MacAnkan ja Aaron Ankan lapsi. Rosan mukaan Akulla on kolme serkkua: Touho, Hannu ja Sisuvius. Kaikki serkut ovat Mummo Ankan lapsenlapsia. Carl Barks ei käyttänyt tarinoissaan Touho-serkun hahmoa, joten Rosa lisäsi Touhon piirtämäänsä sukupuuhun vain kustantamon pyynnöstä.

Ammatit muokkaa

Pääartikkeli: Luettelo Aku Ankan ammateista

Aku on useimmiten työtön tai pätkätyöläinen joka on toiminut lukuisissa työpaikoissa. Roope-sedässä numeron 300 eli elokuun 2004 numeron Roope-sedän tietotoimistossa selvitettiin Akun ammatteja. Siinä mainittiin Akun olleen töissä Kattivaaran margariinitehtaalla, Roope Ankalla kolikonkiillottajana ”ja kymmenissä muissakin paikoissa”. Tietotoimiston selvityksen mukaan Aku ”saa luonteensa vuoksi potkut aina säännöllisin väliajoin” ja on tämän takia työskennellyt niin monessa paikassa.

Auto muokkaa

Pääartikkeli: 313

Aku ajaa punaista pientä avoautoa, jonka rekisterinumero on 313. Auton takaosassa on avattava kahden hengen takapenkki, anopinistuin, johon kuitenkin kolmikko Tupu, Hupu ja Lupu hyvin mahtuu.

Don Rosan tarinassa ”Monikäyttöauto” Aku kuvailee autoaan näin: siinä on ”Mixwell”-moottori vuodelta 1920, 1922-mallinen ”Dudge”-runko ja ”Paclacin” akselit vuodelta 1923. Osien nimet ja vuosiluvut ovat keksittyjä. Mixwell on muunnos Maxwell-merkistä, jota on valmistettu kauan aikaa sitten. Dudge on peräisin Dodgesta ja Paclac on nimiväännösyhdistelmä automerkeistä Packard ja Cadillac. Eräissä tarinoissa Aku on sanonut auton olevan American Bantam. Don Rosa esittää tarinassaan "Monikäyttöauto" ajatuksen, että Aku kokosi auton itse ja on siksi suuresti kiintynyt siihen.

Aku Ankan munintapäivä, 13. maaliskuuta, näkyy myös Akun auton rekisterinumerossa. Amerikkalaiseen tyyliin 13. maaliskuuta kirjoitetaan 3/13 eli ensin kuukausi ja sitten päivämäärä. Tämä on siirtynyt rekisterinumeroon 313.

Koira muokkaa

Pääartikkeli: Pulivari

Pulivari (engl. Bolivar) on suurikokoinen bernhardilaiskoira. Pulivari esiintyi ensimmäisen kerran Homer Brightmanin kirjoittamassa ja Al Taliaferron piirtämässä tarinassa vuonna 1938.

Pikku-Aku muokkaa

Pikku-Aku-tarinat kertovat Aku Ankan lapsuudesta. Tarinat sijoittuvat maaseudulle Akun kouluaikaan. Akun holhoojana tarinoissa on Mummo Ankka. Sarjoissa ei Mummoa ja Akua lukuun ottamatta esiinny muita Aku Ankka -sarjakuvista tuttuja hahmoja (paitsi Roope tarinassa "Lunta tupaan"). Suomessa julkaistuissa Pikku-Aku-sarjoissa vakituisia hahmoja ovat muun muassa Karo Kaakkuri ja Veka. Joissakin vanhemmissa tarinoissa Karo esiintyy nimellä Kimmo Kiljuhanhi.

Pikku-Aku on italialaista keksintöä ja ilmestynyt Italiassa paljon kauemmin kuin Suomessa. Pikku-Akulla on Italiassa oma lehtikin. Suomessa julkaistut Pikku-Akut ovat enimmäkseen Kari Korhosen käsikirjoittamia. Pikku-Aku esiintyi Suomessa ensi kertaa vuonna 2000.[11]

Muut henkilöllisyydet muokkaa

Aku Ankan muut (salaiset) henkilöllisyydet ovat Taikaviitta ja Tuplanolla. Hän toimii myös PAM- ja ATP-agenttina yhdessä Touho-serkkunsa kanssa. ATP:ssa eli Ankan tiedustelupalvelussa hänen agenttinimensä on LäPä 7 (Lähes Pätevä 7).

Tuplanolla muokkaa

Tuplanolla on Aku Ankan alter ego, salainen agentti, joka työskentelee salaiselle toimistolle, joka on niin salainen, että sillä ei ole edes nimeä. Tuplanollan pomona toimii Jori J, jonka yläpuolella toimii salaperäinen "Pääjohtaja". Nimi "Tuplanolla" ja Akun pukeutumistyyli agentin roolissaan ovat ilmeisiä parodia James Bondista.lähde?

Esiintymiset Suomen julkaisuissa muokkaa

Tuplanolla teki ensiesiintymisensä italialaisissa sarjakuvissa vuonna 2008, ja on täten suhteellisen uusi hahmo Ankkalinnan historiassa. Tuplanollan esiintymiset ovat rajoittuneet pääasiassa Aku Ankan taskukirjoihin.

Tuplanollan esiintymiset Suomessa
Julkaisupaikka Tarinan nimi Kirjoittaja Sivumäärä
AATK 348 00 Tuplanolla (Osa 1) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 38 s.
AATK 349 00 Tuplanolla (Osa 2) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 32 s.
AATK 350 00 Tuplanolla (Osa 3) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 36 s.
AATK 351 00 Tuplanolla (Osa 4) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 36 s.
AATK 358 00 Tuplanolla: Salaistakin salaisempi Fausto Vitaliano 37 s.
AATK 359 00 Tuplanolla: Matkamuisto PariisistaMarco Bosco 34 s.
AATK 364 00 Tuplanolla: Muistintyhennys Marco Bosco 36 s.
AATK 365 00 Tuplanolla: Syvyyksien saalistajat (Osa 1) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 30 s.
AATK 365 00 Tuplanolla: Syvyyksien saalistajat (Osa 2) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 27 s.
AATK 367 00 Tuplanolla: Syvyyksien saalistajat (Osa 3) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 30 s.
AATK 368 00 Tuplanolla: Syvyyksien saalistajat (Osa 4) Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 33 s.
AATK 375 00 Tuplanolla ja armoton ajojahti Marco Bosco 100 s.
AATK 378 00 Tuplanolla: Pulassa paratiisisaarella Teresa Radice 30 s.
AATK 380 00 Tuplanolla: Taidokas taidevaras Teresa Radice 30s.
AATK 381 00 Tuplanolla: Rion muna Marco Bosco 30 s.
AATK 382 00 Tuplanolla: Harhoja kankaalla Marco Bosco 30 s.
AATK 383 00 Tuplanolla: Amorin nuolet Alessandro Sisti 30 s.
AATK 386 00 Tuplanolla ja pelin säännöt Fausto Vitaliano ja Marco Bosco 103 s.
AATK 391 00 Tuplanolla: Aagentti N-Olla Francesco Artibani 85s.
AATK 392 00 Tuplanolla ja Olympoksen arvoitus Francesco Artibani 110 s.
AATK 393 00 Tuplanolla: Salaisuuksien näyttämö Alessandro Sisti 30s.
AATK 396 00 Tuplanolla: Ilta oopperassa Fausto Vitaliano 32 s.
AATK 401 Tuplanolla 00: Uhka taivaalta, osa 1 Fausto Vitaliano 30 s.
AATK 401 Tuplanolla 00: Uhka taivaalta, osa 2 Fausto Vitaliano 30 s.
AATK 401 Tuplanolla 00: Uhka taivaalta, osa 3 Fausto Vitaliano 30 s.
AATK 401 Tuplanolla 00: Uhka taivaalta, osa 4 Fausto Vitaliano 30 s.
AATK 401 00 Tuplanolla: Paalupaikka Roberto Gagnor 60 s.
AATK 416 00 Tuplanolla: Mnemon Marco Bosco 30 s.
AATK 434 00 Tuplanolla: Joulun yllätys Marco Bosco 86 s.
AATK 435 Viimeinen päivä Marco Bosco 72 s.
AATK - Teema 46 00 Tuplanolla: Jalkapallokeikka Marco Bosco 35 s.
AATK 439 00 Tuplanolla: Maailman laidalla Marco Bosco 29 s.
AATK 442 00 Tuplanolla: Tuntematon Marco Bosco 30 s.
AATK 452 Ajan virrassa Fransesco Artibani 90 s.
AATK 461 Tupla Nolla 00: 109. alkuaine Marco Bosco 30 s.
AATK 465 Kohtalon orja Marco Bosco 40 s.
Ducktales 2 Kelloa vastaan Gabriele Panini 6 s.
AATK 472 Kuin leikkiä Vito Stabile 24 s
AATK 481 Entistäkin salaisempi Fausto Vitaliano 99 s.
AATK 487 Ykkösiä ja nollia Tito Faraci ja Fausto Vitaliano 96 s.

Piirtäjiä ja käsikirjoittajia muokkaa

Esiintymisiä muokkaa

Katso myös: Aku Ankan filmografia

Elokuvissa muokkaa

Televisiosarjoissa muokkaa

Videopeleissä muokkaa

Aku Ankan suomenkielisiä ääninäyttelijöitä ovat olleet muun muassa Kari Franck, Jukka Rasila, Jukka Puotila ja Pauli Virta.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ "Aku Ankan Carl Barks -chat", vuodelta 2001 (Sivun alareunassa)".
  2. ↑ a b Aku Ankka Aku Ankka -lehden tietolaari (Internet Archive).
  3. ↑ Jukka: Aku Ankka (englanniksi Donald Duck ja ruotsiksi Kalle Anka) Ankkalinnake. Arkistoitu . Viitattu 11.3.2019.
  4. ↑ Akun kuusi vuosikymmentä. Aku Ankka, 1994, nro 23, s. 2.
  5. ↑ Häilyviä henkilöllisyyksiä akuankka.fi. Viitattu 18.5.2015.
  6. ↑ A Corner of the Fish Market (Akun ensimmäinen oma päivittäisstrippi) Inducks. Viitattu 22.10.2015.
  7. ↑ Jyväskylän yliopiston kirjasto: Ankallisaarteita kirjasto.jyu.fi. Arkistoitu 31.3.2015. Viitattu 23.5.2020.
  8. ↑ Tolvanen, Juhani: Ilta-Sanomien Aku on jo 70 vuotta!. Ilta-Sanomien Aku-juhlalehdet, 1.12.2011, s. 15. Helsinki: Sanoma News oy.
  9. ↑ Donald Duck Hollywood Walk of Fame. 25.10.2019. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Donald Duck Day 2020: when is the Disney character’s birthday, how old is he and what’s his middle name? The Scotsman. 9.6.2020. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  11. ↑ http://coa.inducks.org/character.php?c=YDD&view=5&countrycode=fi

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aku Ankka.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aku_Ankka&oldid=22201303”