Aksa on Vanhassa testamentissa esiintyvä Jefunnen pojan Kalebin tytär. Raamatun tarinassa Kaleb antaa hänet vaimoksi Otnielille.

Aksa Guillaume Rouillén 1500-luvun teoksessa Promptuarium Iconum Insigniorum.

Aksan nimi on johdettu heprealaisesta juuresta עכס. Vapaasti kääntäen se tarkoittaa kääntää tai sitoa takaperin. Todennäköisimmin sana viittaa nilkkakoruun, kuten sana esiintyy esimerkiksi Jesajan kirjassa (3:18).[1]

Aksa on Vanhassa testamentissa Jefunnen pojan Kalebin tytär. Joosuan kirjassa (15:16–17) ja Tuomarien kirjassa (1:12–13) Kaleb lupaa tyttärensä Aksan Kirjat-Seferin (nyk. Tell Beit Mirsim) valtaajalle. Kaupungin valtaa Otniel, joka tarinan mukaan on Kalebin veljen Kenasin poika. Aksa pyytää isältään vielä lisää maata myötäjäisinä, ilmeisesti koska aikaisemmin saatu oli ollut vain maata "kuivassa Negevissä". Kaleb suostuu ja antaa myös paikan, johon viitataan vain nimellä "Ylälähteet ja Alalähteet".[1]

Tarina liittyy suuremmassa mittakaavassa maiden jakoon Juudan heimolle. Sen voi nähdä heijastelevan jonkinlaista heimoa tai sukua Juudan heimon osana. Se kertoo myös Kalebin ja Kenasin sukujen suhteesta toisiinsa. Molemmat ovat saattaneet olla hurrilaisia.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Fred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 1 Aa-Alp, s. 356. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2. (englanniksi)