Akatemiatalo
Akatemiatalo on uusklassistinen alun perin Turun Akatemian käyttöön vuonna 1815 valmistunut mutta vuonna 1817 vihitty rakennus Turun keskustassa I kaupunginosassa tuomiokirkon tuntumassa. Rakennuksen on suunnitellut Carl Christoffer Gjörwell. Se on Suomen huomattavimpia esimerkkejä kustavilaisesta uusklassistisesta rakennuksesta.[1]
| Akatemiatalo Akatemiatalo |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Turku, Suomi |
| Koordinaatit | 60°27′07″N 22°16′47″E / 60.45188°N 22.27967°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus, oppilaitos (en) ja koulurakennus (d) |
| Tyylisuunta | Uusklassinen arkkitehtuuri |
| Suunnittelija | Carl Christoffer Gjörwell nuorempi |
| Valmistumisvuosi | |
 Akatemiatalo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Talon Hämeenkadun puoleisessa päätykolmiossa lukee teksti Primus lapis positus MDCCCII ultimus MDCCCXV. Ensimmäinen kivi siis asetettiin 1802 ja viimeinen 1815.[2] Akatemiatalon peruskiven muuraus vuonna 1802 oli merkkitapaus, johon osallistuivat muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorotea. Akatemiatalo kärsi vakavia vaurioita Turun palossa vuonna 1827. Turun tuhouduttua laajalti palossa päätettiin yliopisto siirtää Helsinkiin. Rakennus kunnostettiin kuitenkin entiselleen Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaisesti ja luovutettiin vuonna 1830 Turun hovioikeuden, Turun tuomiokapitulin ja lääninhallituksen käyttöön. Nykyään tilat ovat kokonaisuudessaan hovioikeuden käytössä, lukuun ottamatta juhlasalia, jota hallinnoi Turun yliopisto.[3] Juhlasali Solennitetssalen on ainut juhlasali Ruotsin vallan ajalta Suomessa.[4]
-
Akatemiatalo Rothoviuksenkadun puolelta. -
Turun yliopiston ylioppilaskunnan kuoro esiintymässä Akatemiatalon juhlasalissa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Akatemiatalon seinämaalaukset odottavat konservointia Turun Sanomat. 21.6.2004. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Helsingin yliopisto on toiminut Turussa pitempään kuin Helsingissä Turkulainen. 29.5.2012. Arkistoitu 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
- ↑ Akatemiatalon juhlasali (Internet Archivesta, tallennettu 12.5.2013) Turun yliopisto. Arkistoitu 12.5.2013. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Pihlman, Olga & Blomqvist, Sarita: Helsingin musta aukko nieli Turun keisarinkin (kulttuuri) yle.fi. 30.5.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 31.5.2014.