Aitolia-Akarnania (kreik. Αιτωλοακαρνανία, Aitoloakarnanía) eli Aitolia-Akarnanian alueyksikkö (kreik. Περιφερειακή ενότητα Αιτωλοακαρνανίας, Perifereiakí enótita Aitoloakarnanías) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Länsi-Kreikan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Mesolóngi.[2] Alueyksikön pinta-ala on 5 461 neliökilometriä ja asukasluku 210 802 (vuonna 2011).[1][3]

Aitolia-Akarnanian alueyksikkö
Περιφερειακή ενότητα Αιτωλοακαρνανίας
Alueyksikkö
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos, Länsi-Kreikka ja Jooniansaaret
Alue Länsi-Kreikka
Kuntia 7
Perustettu 1.1.2011
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Mesolóngi
Pinta-ala 5 461 km²
Väkiluku (2011) 210 802[1]
 – väestötiheys 38,60 as./km²
Lyhenteet
 – NUTS EL631
www.aitoloakarnania.gr

Alueyksikkö sijaitsee läntisessä Manner-Kreikassa. Se perustettiin vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman myötä ja se korvasi tuolloin lakkautetun Aitolia-Akarnanian prefektuurin (Νομός Αιτωλοακαρνανίας, Nomós Aitoloakarnanías).

Maantiede muokkaa

 
Achelóos-joki ja Katochín kaupunkia.

Aitolia-Akarnania käsittää Amvrakikóslahden ja Patraksenlahden välisen alueen Kreikan länsirannikolla Joonianmeren rannalla. Maantieteellisesti alue luetaan osaksi Keski-Kreikkaa, mutta hallinnollisesti osaksi Länsi-Kreikan aluetta. Aitolia-Akarkanian pohjoispuolella sijaitsee Epeiroksen alue, itäpuolella Keski-Kreikan alue ja Evrytanían ja Fokiin alueyksiköt, ja eteläpuolella Patraksenlahden toisella puolella Peloponnesoksen niemimaa ja Akhaian alueyksikkö. Aitolia-Akarnanian rannikon edustalla sijaitsevat keskiset Jooniansaaret, kuten Lefkas ja Ekhinadien saariryhmä. Ne eivät kuitenkaan kuulu alueyksikköön.

Aitolia-Akarnanian alueella sijaitsevat muun muassa vuoret Panaitolikó (1 924 m), Váltos (1 852 m), Akarnaniká (1 589 m), Arákynthos (984 m) ja Varásova (917 m) sekä Kreikan suurin järvi Trichonída. Kreikan suurin tekojärvi Kremastá sijaitsee Aitolia-Akarnanian ja Evytanían rajalla. Muita järviä ovat Kastráki, Ozerós ja Voulkaría. Patraksenlahden rannikolla sijaitsevat Mesolóngin–Aitolikón laguunit. Merkittävimmät joet ovat Achelóos ja Évinos. Etelärannikolla sijaitsee Korintinlahden suulla oleva Antírrion niemi, josta on yhteys Peloponnesoksen puolelle Ríoon Ríon–Antírrion siltaa pitkin.

Alueyksikön suurimmat kaupungit ovat Agrínio (46 899 asukasta), Náfpaktos (13 415) ja Mesolóngi (12 785) (vuonna 2011).[1]

Kunnat muokkaa

Alueyksikkö jakaantuu seitsemään kuntaan seuraavasti:[1][2]

Kartta Kunta Kuntakeskus Väkiluku
  1 Mesolóngi
(Ierá Póli Mesolongíou)
Mesolóngi 34 416
2 Agrínio Agrínio 94 181
3 Áktio-Vónitsa Vónitsa 17 370
4 Amfilochía Amfilochía 17 056
6 Nafpaktía Náfpaktos 27 800
5 Thérmo Thérmo 8 242
7 Xirómero Astakós 11 737

Historia muokkaa

Antiikki muokkaa

Pääartikkelit: Aitolia ja Akarnania
 
Antiikin Kalydonin kaupungin raunioita.

Aitolia ja Akarnania ovat kummatkin Kreikan historiallisia maakuntia ja peräisin antiikin ajalta. Näistä kahdesta alueesta Akarnania käsitti nykyisen alueyksikön länsiosan Joonianmeren puolella, mukaan lukien muun muassa Leukaksen eli nykyisen Lefkaksen saaren, kun taas Aitolia käsitti itäosan. Alueiden rajana toimi Akheloos-joki eli nykyinen Achelóos.

Aitolia on saanut nimensä Aitoloksesta, Endymionin pojasta, jonka taru kreikkalaisessa mytologiassa kertoo alueen asuttamisesta. Akarnanian nimi viittaa mahdollisesti kallioisen seudun asukkaisiin (akarna, 'kallio'; -anes, 'asukkaat'), mutta antiikin aikana sen sanottiin tulleen heeros Akarnanista.[3][4] Antiikin aikana Aitolian liiton muodostaneet aitolialaiset ja Akarnanian liiton muodostaneet akarnanialaiset polikset eli kaupunkivaltiot olivat usein sodassa keskenään. Seudun tärkeitä kaupunkeja olivat muun muassa Kalydon, Leukas, Pleuron ja Stratos. Rooman valtakunta valloitti alueen vuonna 167 eaa.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. a b Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Arkistoitu 27.4.2017. Viitattu 9.6.2014.
  3. a b Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
  4. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.102.

Aiheesta muualla muokkaa