Air Berlin

Air Berlin
	IATA: AB – ICAO: BER
Kutsukoodi	AIR BERLIN
Perustettu	1978
Lakkautettu	28. lokakuuta 2017
Laivaston koko	151 (ennen konkurssia)
Kohteiden määrä	163
Solmukohdat	Berliini; Düsseldorf; Nürnberg; Palma de Mallorca
Emoyhtiö	Air Berlin PLC
Kotipaikka	Berliini, Saksa
Kanta-asiakasohjelma	Topbonus
Allianssi	Oneworld (2012–2017)
Avainhenkilö(t)	Wolfgang Prock-Schauer; Ulf Hüttmeyer; Christoph Debus; Elke Schütt; Helmut Himmelreich; Thomas Ney
Yhtiön sivut	www.airberlin.com
	Infobox OK

Air Berlin GmbH & Co Luftverkehrs KG, josta julkisuudessa käytetään useimmiten nimityksiä airberlin, Air Berlin tai airberlin.com, oli Saksan toiseksi suurin ja Euroopan kuudenneksi suurin lentoyhtiö. Air Berlin ja sen tytäryhtiöt kuljettivat vuonna 2010 33,6 miljoonaa matkustajaa.^[1]

Lentoyhtiö hakeutui 15. elokuuta 2017 konkurssiin, sen jälkeen kun sen arabiemiirikuntalainen emoyhtiö Etihad Airways päätti lopettaa sen taloudellisen tukemisen. Saksan valtio tarjosi Air Berlinille niin sanottua välirahoitusta, jotta yhtiö pystyi jatkamaan toimintaansa väliaikaisesti.^[2] Air Berlin vähensi lentotoimintaansa vähitellen konkurssin jälkeen, ja yhtiön koko lentotoiminta IATA-koodilla AB päättyi 28. lokakuuta 2017.^[3] Pääosa Air Berliinin kalustosta ja liiketoiminnasta myytiin Lufthansalle sekä EasyJetille.^[4]^[5]

Historia muokkaa

1970-luku muokkaa

Air Berlin Inc. perustettiin berliiniläisenä charter-lentoyhtiönä heinäkuussa 1978 USA:n Oregonin osavaltiossa USA:n ilmailuviranomaisen FAA hyväksynnällä, koska 2. maailmansodan jälkeen Saksojen yhdistymiseen asti vuonna 1990 ainoastaan voittajavaltioiden lentokoneet saivat lentää Länsi-Berliiniin. Lentoyhtiön virallisena kotipaikkana oli USA:n Floridan osavaltiossa sijaitseva Miami. Yhtiön ensimmäinen lento 28. huhtikuuta 1979 Boeing 707 -koneella suuntautui Berliinistä Palma de Mallorcalle.^[6] Air Berlin erikoistui lentoihin Välimeren alueen kohteisiin. Mallorca oli vielä pitkään Air Berlinin tärkein kohde.

1990-luku muokkaa

Saksojen yhdistymisen jälkeen myös Liittoutuneiden suvereniteetti ilmatilaan päättyi, joten hyväksyntä oli tarpeen siirtää Saksan liittotasavallan ilmailuviranomaiselle Luftfahrt-Bundesamt (LBA). 16. huhtikuuta 1991 yhtiön uudeksi toiminimeksi tuli Air Berlin GmbH & Co. Luftverkehrs KG. Seuranneena aikana toimitusjohtaja Joachim Hunold muutti yhtiön yritysprofiilia perusteellisesti. Alkuaan pienestä charter-lentoyhtiöstä kehittyi vähitellen Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö reittiyhtiön kaltaisine verkostoineen. Vuodesta 1999 lähtien Air Berlin oli Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n jäsen.

2000-luku muokkaa

Vuonna 2004 Air Berlin perusti yhdessä itävaltalaisen lentoyhtiö Nikin kanssa Euroopan ensimmäisen Low-Fare -allianssin. 1. tammikuuta 2006 Air Berlinin yritysmuoto GmbH & Co. KG muutettiin muotoon PLC & Co. KG. Yhtiö listautui pörssiin 11. toukokuuta 2006. Elokuussa 2006 Air Berlin osti saksalaisen halpalentoyhtiö dba:n. Maaliskuussa 2007 yhtiö osti saksalaisen LTU Lufttransport-Unternehmen GmbH -nimisen lentoyhtiön osakekannan ja 49 % sveitsiläisestä Belair-lentoyhtiöstä. Syyskuussa 2007 Air Berlin ilmoitti tehneensä sopimuksen saksalaisen Condor-lentoyhtiön ostamisesta, mutta sopimus peruutettiin. Air Berlin aloitti aikataulunmukaisen liikenteen Helsingin ja Düsseldorfin välillä helmikuussa 2006 sekä Helsingin ja Berliinin välillä toukokuussa 2006. Keväällä 2009 yhtiö aloitti liikenteen Helsingin ja Hampurin välillä. Vuonna 2009 Air Berlin PLC ja TUI Travel PLC solmivat Saksan lentotoimiaan koskevan pitkäaikaisen strategisen allianssin. Talviaikataulun 2009/10 käyttöönoton yhteydessä Air Berlin hankki haltuunsa toiminimen TUIfly kaupunkireittiverkoston.^[7]

2010-luku muokkaa

Heinäkuussa 2010 julkaistiin tieto, että Air Berlin liittyy jäseneksi maailmanlaajuiseen lentoyhtiöallianssiin Oneworld. Täysjäsenyyden se sai vuoden 2012 alussa.

Elokuussa 2017 Air Berlin hakeutui konkurssin yhtiön ajauduttua rahoituskriisiin. Air Berlinin lentotoiminta IATA-koodilla AB päättyi 28. lokakuuta 2017. NIKI Luftfahrt GmbH:n liikennöimät airberlin-lennot IATA-koodilla HG jatkuivat kuitenkin vielä tämän jälkeenkin.^[3] Suuri osa Air Berliinin kalustosta ja liiketoiminnasta, sisältäen 81 lentokonetta, 3000 työntekijää sekä useita nousu- ja laskeutumisslotteja, myytiin 1,5 miljardin euron kauppahinnalla Lufthansalle, jonka on tarkoitus käyttää kalustoa Eurowings-tytäryhtiössään.^[4]^[8] Lisäksi EasyJet osti Air Berliniltä 25 lentokoneen leasing-sopimukset, osan työntekijöistä sekä useita nousu- ja laskeutumisslotteja Tegelin lentoasemalla 40 miljoonan euron kauppahinnalla.^[9]

Tunnusluvut muokkaa

	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009	2010
Liikevaihto [milj. €]	863,2	1033,9	1215,2	1575,4	2536,5	3400,7	3240,3	3723,6
Voitto [milj. €]	36,7	−2,9	−115,9	40,1⁽¹⁾	21,0	-75,0	-9,5	-97,2
Työntekijöiden määrä	1956	2146	2764	4108	8.360	8.311	8.278	8.900
Lentomatkustajat [tuhansissa]	10.019 ?	12.055 ?	17.505	19.702	27.863	28.559	27.911	33.593
Kuormituskerroin [%]	76,72 ?	79,52 ?	75,23	75,27	77,22	78,36	77,26	76,79
Lentokoneet vuoden lopussa	46	47	79	117	124	125	152	169

(1) = Air Berlinin jälkikäteen tekemä oikaisu.

Yhteistyö muokkaa

Laivasto muokkaa

Airbus A319-100 16 kpl
Airbus A320-200 33 kpl, (5 kpl Belairin käytössä)
Airbus A321-200 8 kpl
Airbus A330-200 10 kpl
Airbus A330-300 3 kpl, lentoyhtiö Germanian käytössä
Boeing 737-300 2 kpl, Germanian käytössä
Boeing 737-700 27 kpl (32 tilauksessa) 6 kpl Germanian ja 11 kpl TUIFly:n käytössä
Boeing 737-800 36 kpl (59 tilauksessa)
Boeing 787-8 (25 tilauksessa)
Bombardier Dash 8 Q400 10 kpl, lentoyhtiö Luftfahrtgesellschaft Walterin käytössä

Palvelu muokkaa

Yhtiön palvelukonsepti erosi merkittävästi perinteisistä halpalentoyhtiöistä. Yhtiö tarjosi mm. jatkolentoyhteyksiä hubiensa kautta. Lisäksi palveluihin kuuluivat maksuton ruoka- ja juomatarjoilu, sanomalehdet, istumapaikkojen varausmahdollisuus sekä kanta-asiakasohjelma. Yhtiön huonon taloustilanteen takia maksuttomia palveluita kuitenkin poistettiin vähitellen. Yhtiön sivuilta (saksankielinen osio) pystyi tilaamaan myös tax-free-ostoksia lennolle.