Aino Hurmalainen
Aino Aliina Hurmalainen (16. helmikuuta 1880 Viipuri – 1952) oli suomalainen opettaja ja kansalaisopiston johtaja.[1][2]
Hurmalaisen vanhemmat olivat liikkeenjohtaja Aleksanteri Hurmalainen ja Eeva Ristola. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin jatko-opistosta 1902 ja kävi Helsingin jatko-opiston valmistuen kansakoulunopettajaksi 1905. Hurmalainen teki opintomatkoja Skandinavian maihin 1910 sekä Tanskaan ja Saksaan 1921.[1][3]
Aino Hurmalainen oli Viipurin uuden valmistavan koulun opettajana 1905–1911 ja 1913–1918, Viipurin uuden yhteiskoulun opettajana 1905–1912 ja Viipurin kaupungin kansakoulun opettajana 1912–1919. Hän oli Viipurin seudun huoltokeskuksen perustaja ja sihteeri 1919–1923, Viipurin työväenopiston opettaja ja luennoitsija 1919–1923 sekä vt. johtaja 1920–1923, Porin tyttölyseon sijaisopettaja 1924–1925, Porin suomalaisen yhteislyseon opettaja 1926–1927 ja Porin työväenopiston johtaja 1923–1927. Hurmalainen oli sitten Terijoen kansalaisopiston johtajana toistakymmentä vuotta vuodesta 1927 alkaen.[1][4]
Hurmalainen oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1920–1924. Hänen kirjoituksiaan ja suomennoksiaan ilmestyi eri julkaisuissa ja sanomalehdissä.[1]
Toimitustöitä muokkaa
- Viipurin suomalainen tyttökoulu 1881–1925 : Viipurin tyttölyseo 1925–1931. Liitteenä Viipurin suomalainen Jatko–opisto - Viipurin Naisopisto 1899–1925 ; toimikunta Aino Hurmalainen ym. Viipuri 1931
- Elämänkouluni : Aino Hurmalaisen muistelmia. Risto Hurmalainen, Helsinki 2014