Aija Puurtinen
Aija Tuulia Puurtinen (s. 1959 Juva)[1] on suomalainen muusikko, joka on tullut tunnetuksi Honey B and the T-Bones -yhtyeen laulaja-basistina. Yhtyeen kitaristi Esa Kuloniemi on Puurtisen aviomies.
Puurtinen on levyttänyt myös omalla nimellään sooloartistina. Hän on myös antanut äänen KLF-yhtyeen Bill Drummondin 1996–1997 luomalle fiktiiviselle Kristina Bruuk -nimiselle hahmolle.[2] Puurtinen on myös keikkaillut Aija Puurtinen ja Outo Voima -kokoonpanolla Aija Puurtinen (laulu), Jouko Kyhälä (huuliharppu, harmoni, melodika), Jaakko Lukkarinen (rummut ja perkussiot), Pekka Lehti (kontrabasso) ja Hanna Shemeikka (taustalaulu)[3] sekä vieraillut laulajana muun muassa UMO:ssa. Puurtinen on säveltänyt musiikkia myös nykymusiikkiyhtye Zagros Ensemblelle[4] sekä sopraano Piia Komsille. Aija Puurtinen & Brooklynin satu -yhtye on julkaissut kaksi finglishinkielistä albumia, joista uudempi Lännen maata julkaistiin 2019.[5] Vuonna 2020 Puurtinen perusti yhdessä Seppo Kantosen kanssa yhtyeen Le Groupe De Puurtinen & Kantonen.[6]
Puurtinen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi vuonna 1991 ja musiikin tohtoriksi 2010. Taiteellinen tohtorintutkinto, jonka kirjallisen työn otsikko oli Circulus cantoris – Circuitio musicae (Laulajan ympyrä – musiikin kiertokulku), tarkastettiin 13. helmikuuta 2010, ja se on ensimmäinen pop-musiikin alalla.[7] Hän on toiminut opettajana muun muassa Sibelius-Akatemiassa, Joensuun konservatoriossa, Svenska Teaternissa, Teatterikorkeakoulussa ja Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa.[8]
Puurtinen on Honey B and the T -Bones -yhtyeen tuotannon sekä soolotuotannon lisäksi vieraillut useampien artistien levyillä.[9]
Puurtinen on säveltänyt myös muun muassa tanssiesityksille sekä muille artisteille.[10]
Aija Puurtinen ei ole sukua säveltäjä ja kapellimestari Matti Puurtiselle.[11]
Soolotuotanto muokkaa
- Untuvaa ja lasimurskaa (1995)
- Sähköinen Silmä (1998)
- Redlight (2010)
- Brooklynin satu (2015)
- Keltaisen talon ullakko (2018)
- Lännen maata (2019)
- Yhtä kaikki, Sininen-Punainen (2020)
Lähteet muokkaa
- ↑ Järvinen, Hera: Lahti Blues & Roots 2015 - Pääkonsertti Lahden Rytmin Ystävät ry. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Casal, Sari ja Kauppinen, Veli: The KLF:n Bill Drummondin tuntematon Suomi-projekti yle.fi. Viitattu 17.1.2021.
- ↑ http://www.hbtb.net/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.zagros.fi/zagrosinfo.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alanen, Asko: Levyarvio: Kohtaloita ja kokemuksia lännen mailta - Aija Puurtinen sävelsi suomalaissiirtolaisten Amerikan-seikkailut levyksi Soundi.fi. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Alanko, Tero ja Korkee, Sanna: Aija Puurtinen saa voimaa hiljaisuudesta Musiikintekijät. 9.11.2020. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Basisti teki historiaa, mutta arvostelee akatemiaansa kovin sanoin Yle Uutiset. 13.2.2010. Viitattu 1.6.2018.
- ↑ Aija Puurtisen CV .siba.fi. Arkistoitu 19.10.2016. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Aija Puurtisen laulutuotanto Fono.fi. Viitattu 20.8.2015.
- ↑ Aija Puurtinen - Kansalliskirjasto Finna kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ Talvitie, Liisa: Markku Aron tytär Senja Puurtinen, 17, esiintyy Tampereen Työväen Teatterin musikaalissa – haaveilee näyttelijän urasta 20.12.2019. Apu.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aija Puurtinen Wikimedia Commonsissa
