Ahvenanmaan kysymys

Ahvenanmaan kysymyksellä tarkoitetaan keskustelua Ahvenanmaan liittämisestä Ruotsiin Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Frederik Rackwitszin maalaus Ahvenanmaan kysymyksen välimieskäsittelystä Kansainliitossa 27. kesäkuuta 1921 Sveitsin Genevessä. Vasemmalla puhumassa japanilainen diplomaatti Nitobe Inazō. Keskellä kuvaa (11. vasemmalta) Suomen edustaja Carl Enckell.

Vuonna 1918 Ahvenanmaalla heräsi ajatus maakunnan liittämisestä Ruotsiin, josta se oli liitetty vuonna 1809 Suomen sodan seurauksena muun Suomen yhteydessä Venäjän keisarikuntaan. Myös Ruotsissa kannatettiin ajatusta saariryhmän liittämisestä kielellisin ja historiallisin perustein Ruotsiin. Vähentääkseen Ahvenanmaan irtautumishaluja Suomen eduskunta sääti Ahvenanmaan itsehallintolain. Lopulta Kansainliitto ratkaisi asian vuonna 1921 Suomen eduksi, ja Ruotsi alistui päätökseen. Ahvenanmaan asema itsenäisen Suomen osana sinetöityi, kun Suomi ratifioi Kansainliiton maiden tekemän Ahvenanmaan demilitarisointia koskevan sopimuksen 28. tammikuuta 1922.

Suomalainen diplomatia Kansainliitossa

Asian ratkeaminen Suomen hyväksi on luettava Suomea Kansainliitossa edustaneen taitavan diplomaatin Carl Enckellin ansioksi.

Kuitenkin hieman yllättäen myös Suomen Japanin-suurlähettiläällä, professori Gustaf John Ramstedtilla oli epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion.

Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille.

Muistiossa huomautettiin Ruotsin vedonneen siihen, että Ahvenanmaa sijaitsee maantieteellisesti lähempänä Ruotsin kuin Suomen mannermaata. Ramstedt korosti japanilaisille, että Ahvenanmaan kuitenkin erottaa Ruotsista meren syvänne, kun taas Suomen rannikolle sitä yhdistää katkeamaton saaristo. Ahvenanmaa on itse asiassa lähempänä Suomen puoleista saaristoa kuin mitään maa-aluetta Ruotsin puolella. Kerrotaan myös Kansainliiton jäseniä kuljettaneen laivan suomalaisen kapteenin ohjanneen laivan suorinta meritietä Suomen manneralueelta Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin mahdollisimman pitkää reittiä.

Saaristoyhteyden korostaminen sai tietenkin tukea Japanin kaltaisesta saaristovaltiosta. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24. kesäkuuta 1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan.

Katso myös

• Länsipohjan kysymys

Lähteet

• Ahvenanmaan sopimusten teksti FINLEX-sivustolla
• Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys. Helsingissä: Ajatus, 2005. ISBN 951-20-6796-X.
• Thorsten Renvall: Skuggornas bok. Sanningen om Nystadskårens expedition till Åland år 1918 : En ledning till Ålandsseparatismens utvecking. Åbo 1922.
• Thorsten Renvall: Nya blad till Skuggornas bok. Åbo 1924.