Ahvahin kieli (ahvahiksi aшвaлъи мицIи ašwaľi mic’i) on ahvahien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Ahvahin ja Šamilin piireissä. Azerbaidžanissa on yksi ahvahikylä.[1]

Ahvahi
Oma nimi aшвaлъи мицIи ašwaľi mic’i
Muu nimi Akhvakhi
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 5 800
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
andilaiset kielet
ISO 639-3 akv

1990-luvulla ahvahin puhujia arvioitiin olleen noin 6 tuhatta henkeä.[1] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5 800 ahvahin puhujaa,[2] joista 5 700 asui Dagestanissa.[3] Kansallisuudeltaan ahvaheja oli 6 400.[4] Väestönlaskennan tulosten perusteella osa ahvaheista pitää äidinkielenään avaaria.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on vain 210 ahvahin puhujaa[5].

Ahvah kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kieli jakautuu etelä- ja pohjoismurteeseen, joiden väliset erot ovat niin suuria että niiden puhujat seurustelevat keskenään avaariksi.[6] Ahvah toimii ainoastaan suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 252. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  2. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  5. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  6. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 130. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2.
  7. Krasnaja kniga jazykov Rossijskoi Federatsii, s. 17–18. Moskva: Academia, 1994. ISBN 5-87444-018-6.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.