Afrikanranska
Afrikanranska (ransk. français africain) on yleistermi kaikille Afrikan mantereella puhuttaville ranskan kielen varianteille. Vuonna 2018 ranskanpuhujia mantereella arvioitiin olevan noin 141 miljoonaa. Väkilukuun suhteutettuna eniten ranskan puhujia oli Mauritiuksella (73 % koko väestöstä) kun taas absoluuttisesti mitattuna Kongon demokraattisessa tasavallassa (42,5 miljoonaa).[1] Afrikassa on enemmän ranskan puhujia kuin missään muualla yksittäisellä mantereella.[2]
Afrikassa on yhteensä 21 maata, joissa ranska on virallinen kieli.[3] Monikielisyys on yleistä.[4] Mantereen väestönkasvun kiihtyessä ranskankielisten afrikkalaisten määrän uskotaan vain kasvavan tulevaisuudessa.[5]
Jaottelu muokkaa
Afrikanranska ei ole yksi yhtenäinen ranskan kielen variantti, vaan pelkästään maantieteellinen yleistävä termi. Afrikassa puhuttavat ranskan kielen variantit voidaan jakaa karkeasti viiteen alaryhmään maantieteellisen sijainnin perusteella:[6]
- Läntinen ja keskiafrikkalainen ranska (mm. senegalin-, kamerunin-, ja nigerinranska)
- Maghribinranska (mm. tunisian- ja marokonranska)
- Djiboutinranska
- Intian valtameren ranska (mm. seychellien- ja mauritiuksenranska)
- Ranskan kreolit
Luettelo Afrikan maista ranskan kielen taidon mukaan muokkaa
Ranskan taito Afrikan maissa Organisation internationale de la Francophonien mukaan (OIF).[7]
| Valtio | Koko väkiluku | ranskankielisen väestön osuus | ranskankielisen väestön % osuus | Vuosi |
|---|---|---|---|---|
 Algeria
|
45 350 141 | 14 903 789 | 32,86% | 2022 |
 Benin
|
12 784 728 | 4 306 099 | 33,68% | 2022 |
 Burkina Faso
|
22 102 838 | 5 403 610 | 24,45% | 2022 |
 Burundi
|
12 624 845 | 1 073 506 | 8,50% | 2022 |
 Kap Verde
|
567 676 | 61 461 | 10,83% | 2022 |
 Kamerun
|
27 911 544 | 11 490 652 | 41,17% | 2022 |
 Keski-Afrikan tasavalta
|
5 016 678 | 1 435 061 | 28,61% | 2022 |
 Tšad
|
17 413 574 | 2 249 023 | 12,92% | 2022 |
 Komorit
|
907 411 | 237 140 | 26,13% | 2022 |
 Kongon demokraattinen tasavalta
|
95 240 782 | 48 924 702 | 51,37% | 2022 |
 Kongon tasavalta
|
5 797 801 | 3 518 464 | 60,69% | 2022 |
 Norsunluurannikko
|
27 742 301 | 9 324 605 | 33,61% | 2022 |
 Djibouti
|
1 016 098 | 508 049 | 50% | 2022 |
 Egypti
|
106 156 692 | 3 204 706 | 3,02% | 2022 |
 Päiväntasaajan Guinea
|
1 496 673 | 432 705 | 28,91% | 2022 |
 Gabon
|
2 331 532 | 1 519 474 | 65,17% | 2022 |
 Gambia
|
2 558 493 | 511 699 | 20,00% | 2022 |
 Ghana
|
32 395 454 | 273 795 | 0,85% | 2022 |
 Guinea
|
13 865 692 | 3 776 660 | 27,24% | 2022 |
 Guinea-Bissau
|
2 063 361 | 317 351 | 15,38% | 2022 |
 Madagaskar
|
29 178 075 | 7 729 277 | 26,49% | 2022 |
 Mali
|
21 473 776 | 3 702 660 | 17,24% | 2022 |
 Mauritania
|
4 901 979 | 655 948 | 13,38% | 2022 |
 Mauritius
|
1 274 720 | 926 053 | 72,65% | 2022 |
 Marokko
|
37 772 757 | 13 456 845 | 35,63% | 2022 |
 Mosambik
|
33 089 463 | 98 822 | 0,30% | 2022 |
 Niger
|
26 083 660 | 3 362 988 | 12,89% | 2022 |
 Ruanda
|
13 600 466 | 792 815 | 5,83% | 2022 |
 São Tomé ja Príncipe
|
227 679 | 45 984 | 20,20% | 2022 |
 Senegal
|
17 653 669 | 4 640 365 | 26,29% | 2022 |
 Seychellit
|
99 433 | 52 699 | 53,00% | 2022 |
 Togo
|
8 680 832 | 3 554 266 | 40,94% | 2022 |
 Tunisia
|
12 046 656 | 6 321 391 | 52,47% | 2022 |
Piirteitä muokkaa
Suurimmat erot afrikanranskan ja yleiskielen välillä ovat sanastossa. Nämä sanastolliset erot jaetaan kahteen ryhmään: ei-ranskasta tulleet sanat sekä eriävän merkityksen omaavat sanat.[6] Eroja on myös ääntämyksessä ja kieliopissa.[2]
Englannin kielellä on ollut huomattava vaikutus afrikanranskaan etenkin sanastotasolla. Esimerkkejä:[4]
| Afrikanranska | Yleiskieli | Suomeksi | Selitys |
|---|---|---|---|
| Je suis enjaillé(e) de toi. | Je t'aime vraiment. | Minä rakastan sinua tosi paljon. | Erityisesti Norsunluurannikolla käytetty enjailler-verbi tulee otaksuttavasti englannista (to enjoy) |
| Je wanda. | Je me pose des questions. | Minä ihmettelen. | Erityisesti Kamerunissa käytetty ilmaus; todennäköisin peräisin englannista (to wonder) |
Lähteet muokkaa
- ↑ Estimation du nombre de francophones (2018) Organisation internationale de la Francophonie. 2018. Viitattu 9.10.2022. (ranskaksi)
- ↑ a b French Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2022. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ French Speaking Countries in Africa WorldAtlas. 28.6.2018. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b L'Afrique, l'avenir de la langue française? BBC News Afrique. 15.4.2019. Viitattu 9.10.2022. (ranskaksi)
- ↑ Is French the language of the future? USA TODAY. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Is there a difference between French and African French? African Language Solutions. 11.9.2015. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Qui parle français dans le monde – Organisation internationale de la Francophonie – Langue française et diversité linguistique observatoire.francophonie.org. Viitattu 26.2.2023. (ranskaksi)