Afrikankynsisammakko
Afrikankynsisammakko eli kynsisammakko (Xenopus laevis) on vedessä lähes koko elämänsä viettävä sammakko. Sadekautena se nousee maalle ja kuivan kauden koittaessa kynsisammakko kaivautuu mutaan odottamaan sateita. Kynsisammakkonaaras kasvaa jopa 13 cm:n mittaiseksi. Kynsisammakoiden selkä on ruskea tai harmaa ja niiden vatsa on vaalea. Albiinot kynsisammakot ovat vaaleanpunaisia. Sen tunnusmerkkinä on ommelta muistuttavat valkoiset juovat kummassakin kyljessä. Se muodostuu tuntoaistielimistä, jotka tuntevat veden värähtelyn. Siten sammakko havaitsee mutaisessa vedessä vaanivat viholliset ja paikantaa mahdollisen ravinnon. Pienissä eturaajoissa on kolme kynnellistä varvasta. Vahvoissa takaraajoissa on pitkät räpylävarpaat, minkä ansiosta afrikankynsisammakko on taitava uimari. Pienet silmät osoittavat ylöspäin mahdollistaen havaitsemaan sitä uhkaavat saalistajat. Vartalo on litteä ja virtaviivainen.[3]
| Afrikankynsisammakko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Alaluokka: | Lissamphibia |
| Ylälahko: | Batrachia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Kielettömät sammakot Pipidae |
| Suku: | Aitokynsisammakot Xenopus |
| Laji: | laevisi |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Levinneisyys muokkaa
Afrikankynsisammakkoja elää Angolassa, Itä- ja Etelä-Afrikassa. Niitä käytetään koe-eläiminä ja pidetään myös lemmikkeinä, ja ihmisen mukana laji on levinnyt Chileen, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.[4]
Ravinto muokkaa
Afrikankynsisammakko on lihansyöjä, jolle kelpaa ravinnoksi kaikki mikä mahtuu sen suuhun, hyönteiset, kalat ja pienemmät sammakot, myös lajikumppanit. Vesikilpikonnan ruoka on hyvää ravintoa akvaariossa kasvatettaville sammakoille, samoin katkaravut ja pakastetut hyttysentoukat.
Terraario muokkaa
Afrikankynsisammakko tarvitsee vähintään 80 litraisen akvaarion jossa vettä on noin 20 cm. Pariskunnalle tulee olla vähintään 150 litrainen akvaario jossa on 30 cm vettä. Akvaarioon tarvitaan ulkosuodatin, koska sammakon iho on erittäin herkkä infektioille joita tulee jos vesi on likaista. Veden tulee olla noin 20-27-asteista ja sen virtausnopeus säädetään hiljaiseksi ja tasaiseksi. Terraarioon tulee laittaa kasvillisuutta, kunhan pitää huolen että kaikki sinne laitettavat kasvit ovat myrkyttömiä. Pohjamateriaaliksi käy esim. muovimatto ja kasvillisuus tuetaan pohjaan purkkeineen. Kelluvat kasvit on suositeltavia.
Lisääntyminen muokkaa
Kynsisammakot saattavat lisääntyä jopa neljä kertaa vuodessa. Kutuaika on yleisintä keväällä, mutta voi tapahtua mihin vuodenaikaan tahansa.[4]
Kynsisammakot voivat lisääntyä myös vankeudessa jolloin munitut ja hedelmöitetyt noin 100-200 sammakonmunaa siirretään omaan akvaarioonsa. Toukkien alkaessa aukoa suutaan aloitetaan niiden ruokinta, niille sopii akvaariokalanpoikasten ruoka ja ne ruokitaan noin 2-3 kertaa päivässä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Tinsley, R., Minter, L., Measey, J., Howell, K., Veloso, A., Núñez, H. & Romano, A.: Xenopus laevis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.8.2014. (englanniksi)
- ↑ ITIS: Xenopus laevis (englanniksi)
- ↑ O'Shea M. & Halliday T., Matelijat ja sammakkoeläimet, readme.fi/Dorling Kindersley 2009, 256 s.
- ↑ a b Animal Diversity Web
Aiheesta muualla muokkaa
- Sammakkolampi: Xenopus laevis - kynsisammakko (Arkistoitu – Internet Archive)