Adi Shankara (tunnetaan myös nimillä Śaṅkara Bhagavatpādācārya, "opettaja jumalan jaloissa", ja Ādi Śaṅkarācārya, "ensimmäinen Shankara"), oli intialainen filosofi joka vakiinnutti Advaita Vedantan opin. Hänen opetuksensa perustui sielun ja Brahmanin ykseydelle, jossa Brahman nähdään määrittelemättömänä (Nirguna Brahman). Smārta-traditiossa Adi Shankaraa pidetään Shivan inkarnaationa. Adi Shankaran tarkkaa elinaikaa ei tiedetä, mutta hänen oletetaan eläneen 700-luvun keskivaiheilla.

Adi Shankaran patsas

Adi Shankara kierteli Intiaa tarkoituksenaan levittää opetuksiaan keskustelujen ja väittelyiden avulla. Hän perusti neljä mathaa (luostaria), jotka olivat tärkeässä asemassa hänen opetustensa elvyttämisessä ja jälki-buddhalaisen hindulaisuuden ja Advaita Vedantan leviämisessä. Shankara perusti myös Dashanami-luostarisäännöstön ja Shanmata-tradition.

Teoksissaan Adi Shankara teki paljon lainauksia Upanishadeista ja muista hindukirjoituksista. Hän esitti myös argumentteja vastustavia koulukuntia, kuten Samkhyaa ja buddhalaisuutta vastaan.

Aiheesta muualla muokkaa

Teokset muokkaa

Historia muokkaa

Elämä ja opetukset muokkaa