Adamántios Koraís
Adamántios Koraís (kreik. Αδαμάντιος Κοραής, 27. huhtikuuta 1748 Smyrna – 6. huhtikuuta 1833 Pariisi) oli kreikkalainen kielitieteilijä ja patriootti. Hän oli nykykreikan ensimmäisen, osin keinotekoisen kirjakielen eli katharévousan isä.[1][2]
| Adamántios Koraís | |
|---|---|
| Αδαμάντιος Κοραής | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1748 Smyrna (nykyään İzmir, Turkki) |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 1833 (84 vuotta) Pariisi |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Ambroise Firmin Didot |
| Tutkimusalue | kreikkalainen filologia, kreikankielinen kirjallisuus, standardikieli ja leksikografia |
| Tunnetut työt | katharévousa-kirjakieli |
|
|
|
 Nimikirjoitus |
|
Elämä ja ura muokkaa
Koraís syntyi Smyrnassa kauppiaan poikana. Koulupoikana hän kunnostautui muinaiskreikan opiskelussa, ja vuodesta 1772 vuoteen 1779 hän hoiti isänsä liikekonttoria Amsterdamissa. Vuonna 1782, isänsä liiketoiminnan epäonnistuttua, hän opiskeli kuuden vuoden ajan lääketiedettä Montpellier’n yliopistossa ja elätti itsensä kääntämällä saksalaisia ja englantilaisia lääketieteellisiä teoksia ranskaksi. Sitten hän asettui Pariisiin, jossa hän asui kuolemaansa saakka.[1][2]
Ranskan vallankumouksen ihanteiden innoittamana hän omistautui edistämään Kreikan itsenäisyyden asiaa kreikkalaisten keskuudessa sekä herättämällä Euroopan suurvaltoja Osmanien valtaa vastaan. Hänen suuri tavoitteensa oli vakuuttaa kreikkalaisille, muun muassa teoksessa Mémoire sur Vetot actuel de la civilisation de la Gréce (1803), että he olivat antiikin helleenien todellisia jälkeläisiä, ja opettaa heitä pitämään antiikin suuria teoksia omana perintönään. Hän pyrki puhdistamaan kreikan kirjakieltä poistamalla lainasanoja ja rikastuttamalla sitä klassisilla sanoilla ja muilla klassisen perinteen mukaisesti keksityillä sanoilla. Hänen vaikutuksestaan kreikan osin keinotekoinen kirjakieli lähenteli 5. ja 4. vuosisadan eaa. attikalaista klassista kreikkaa. Hänen tärkeimmät kirjalliset teoksensa olivat 17-osainen Kreikan kirjallisuuden kokoelma Ellinikí Vivliothíki (Ελληνική Βιβλιοθήκη, 1805–1826), ja yhdeksänosainen Párerga tis Ellinikís Vivliothíkis (Πάρεργα της Ελληνικής Βιβλιοθήκης, 1809–1827). Kokoelma sisälsi klassisten kirjailijoiden historiallisia, poliittisia, filosofisia ja tieteellisiä teoksia, joihin Koraís kirjoitti esipuheet nykykreikaksi. Liberalismin kannattajana Koraís suhtautui negatiivisesti Kreikan ortodoksisen kirkon vaikutukseen. Varakkaat kreikkalaiset mesenaatit tukivat hänen toimintaansa.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Coraës, Adamantios Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 11.02.2023.
- ↑ a b c Koraes, Adamantios Nordisk familjebok. 1911. Viitattu 11.02.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adamántios Koraís Wikimedia Commonsissa
