Acorn Archimedes oli brittiläisen Acornin vuonna 1987 julkistama mikrotietokone, joka käytti Acornin omaa ARM-suoritinta.[1]

Acorn Archimedes
Acorn Archimedes
Acorn Archimedes
Valmistaja Acorn Computers
Julkaistu 1987
Mukana toimitettu käyttöjärjestelmä RISC OS
Suoritin ARM
Massamuisti levykeasema, valinnainen kiintolevy
Keskusmuisti 512 KB / 1-16 MB
Edeltäjä Seuraaja
←  RiscPC →

Sibelius oli tietokoneen läpimurtosovellus, jonka ansiosta säveltäjät ostivat Archimedes-tietokoneen.[2]

Historia muokkaa

Julkaisun yhteydessä oli kaksi mallia: A305 ja A310. A305 oli mahdollista päivittää A310:ksi kasvattamalla RAM-muistin määrä 0,5 megatavusta yhteen megatavuun.[3][4] 400-sarjassa oli neljä laajennuspaikkaa ja 300-sarjaan pystyi lisäämään laajennuspaikkoja.[4]

Tietokone oli ensimmäinen RISC-prosessoria käyttävä henkilökohtainen tietokone.[a][5] Tietokoneessa on 8 megahertsin ARM2-prosessori ja kolme apupiiriä (MEMC, VIDC, IOC) sekä IO-ohjain.[6]

Archimedes sai penseän vastaanoton: henkilökohtaisten tietokoneiden markkinat olivat yhdistymässä IBM PC -yhteensopiviin ja Archmedes sisälsi uuden prosessorin, uuden käyttöjärjestelmän eikä olemassa olevaa ohjelmistovalikoimaa sen käyttäjille.[6] Ohjelmien tulo vei aikaa vuosia ja Acorn vahvisti asemiaan koulutuskäyttöön suunnattujen tietokoneiden markkinoilla.[6]

Ensimmäinen Archimedes-malli piti näppäimistön ja keskusyksikön erillään toisistaan, mutta myöhemmin ilmestyi malleja, joissa näppäimistö oli keskusyksikön päällä.

Archimedes ei menestynyt saman aikakauden tietokoneita Atari ST:tä ja Amigaa vastaan. Britanniassa Archimedestä nähtiin varsin usein kouluissa, koska sen edeltäjä BBC Micro oli saavuttanut aseman koulujen käyttämänä koneena. Suomessa Archimedeksellä oli maahantuoja, mutta konetta ei varsinaisesti markkinoitu eikä myyty. Ihmisten tietoisuuteen se nousi ainakin MikroBITTI -lehden koneesta tehdyn artikkelin myötä.

Archimedeksen tehokkuutta esiteltiin usein 3D-grafiikkaa käyttävillä peleillä, erityisesti David Brabenin varta vasten sille ohjelmoimalla Zarchilla, joka tunnetaan muilla koneilla Virus-nimisenä. Archimedeksen ensimmäisissä malleissa ei ollut joystick-porttia, mikä vaikeutti sen asemaa pelikoneena. Myöhempään A3010-malliin lisättiin joystick-portti, mutta juuri mitkään Archimedeksen peleistä eivät tukeneet sitä. Archimedekselle käännettiin kuitenkin jonkun verran ST:ltä ja Amigalta tuttuja pelejä – yleensä lähes identtisenä. Archimedeksen vuonna 1991 julkaistu versio avaruussimulaattori Elitestä oli kehitetty pidemmälle kuin pelin muut versiot.

Archimedes-tietokoneiden välitön seuraaja oli RiscPC.

Archimedes-tietokoneen käyttäjäkunta jäi pieneksi, mutta ARM-arkkitehtuuria käyttävät suorittimet ovat yhä 2020-luvulla käytössä.

Huomioita
  1. IBM RT PC ehti ennen, mutta oli työasema.

Käyttöjärjestelmä muokkaa

Archimedeen käyttöjärjestelmä oli nimeltään Arthur OS, jonka nimeksi vaihdettiin myöhemmin RISC OS.[3][7] Käyttöjärjestelmä perustui Acornin BBC Microa varten tekemään käyttöjärjestelmään.[3]

Tietokoneeseen piti tulla ARX-niminen käyttöjärjestelmä, jota kehitti Acorn Research Center (ARC).[7] ARX oli kuitenkin kookas ja hidas sen aikaisille ARM-piireille.[7] ARX oli myös myöhästymässä Archimedes-koneiden julkaisusta ja Acorn kääntyi omaan ohjelmistokehitykseen, jonka piti kehittää korvaava käyttöjärjestelmä tiukan aikataulun sisällä ja sai sen mukaan nimen Arthur.[7]

Tekniikka muokkaa

Tietokoneesta oli kolme mallisarjaa: 300, 400 ja 500. [1]

300- ja 400-sarjat käyttivät ARM-2 suoritinta, 500-sarja käytti ARM-3 suoritinta.[1]

Tietokoneissa oli kolme erikoispiiriä: muisti- (MEMC), video- (VIDC) ja I/O-ohjaukseen (IOC).[1]

Mallit muokkaa

  • A305 - 512 KB RAM
  • A310 - 1 MB RAM
  • A410 - 1 MB RAM
  • A420 - 2 MB RAM, 20 MB kiintolevy
  • A440 - 4 MB RAM, 40 MB kiintolevy
  • A540 - 16 MB RAM, 120 MB kiintolevy

Pelit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Acorn Archimedes old-computers.com. Arkistoitu 3.4.2012. Viitattu 26.1.2017.
  2. Derek Bourgeois: Score yourself an orchestra theguardian.com. 1.11.2001. Viitattu 21.2.2023. (englanniksi)
  3. a b c Acorn Archimedes 310 centre for computing history. Viitattu 20.5.2017.
  4. a b Acorn Archimedes 305 computinghistory.org.uk. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  5. Jason Torchinsky: How an obscure British PC maker invented ARM and changed the world arstechnica.com. 20.12.2020. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  6. a b c Markus Levy: The History of The ARM Architecture: From Inception to IPO (PDF) reds.heig-vd.ch. Viitattu 21.8.2022. (englanniksi)
  7. a b c d Liam Proven: Original Acorn Arthur project lead explains RISC OS genesis theregister.com. 23.6.2022. Viitattu 2.8.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.