Aarne Tarkas

suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja

Aarne Adolf Tarkas (vuoteen 1947 Saastamoinen; 19. joulukuuta 1923 Porin maalaiskunta7. lokakuuta 1976 Denia, Espanja)[1] oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -ohjaaja. Tarkas oli Suomen elokuva-alan tuotteliaimpia tekijöitä; hän ohjasi lähinnä omien käsikirjoitustensa pohjalta kaikkiaan 33 elokuvaa, jotka olivat pääasiassa kepeän vauhdikasta viihdettä. Kaikkiaan Tarkas teki 35 elokuvakäsikirjoitusta.

Aarne Tarkas
Aarne Adolf Saastamoinen
Aarne Tarkas 1950-luvulla.
Aarne Tarkas 1950-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt19. joulukuuta 1923
Porin maalaiskunta
Kuollut7. lokakuuta 1976 (52 vuotta)
Denia, Espanja
Ammatti elokuvakäsikirjoittaja
elokuvaohjaaja
Käsikirjoittaja
Aktiivisena 1951–1970
Merkittävät teokset Radio tekee murron
Yö on pitkä
Olemme kaikki syyllisiä
Jokin ihmisessä
Kuten haluatte
Palkinnot

Parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinto
1951 Radio tekee murron

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Varhaisvaiheet muokkaa

Aarne Saastamoinen syntyi Porin maalaiskunnan Kyläsaaressa. Hänen isänsä työskenteli Ahlströmin tehtaalla Pihlavassa, mutta sai pian työpaikan Tampereen lentokonetehtaalta.[2] Tarkas kävi koulunsa Tampereella ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1942. Hän valmistui 1947 ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta ja otti virallisesti käyttöön Tarkas-sukunimen Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjojen innoittamana. Appensa kautta Tarkas sai ensimmäisen työpaikkansa Suomi-Filmin mainospäällikkönä ja yhtiön julkaiseman elokuvalehden Uutisaitan toimitussihteerinä. Hän toimi näissä tehtävissä vuoden 1950 loppuun.[3]

Ura muokkaa

Uransa elokuvantekijänä Tarkas aloitti Matti Kassilan käsikirjoitusparina elokuvassa Radio tekee murron (1951), josta he saivat Jussi-palkinnon. Yhdessä kuvaaja Osmo Harkimon kanssa Tarkas ja Kassila perustivat vuonna 1952 tuotantoyhtiö Junior-Filmin, joka tuotti kansainvälistäkin mainetta saaneen Valkoisen peuran. Uuden yhtiön puitteissa syntyi myös Tarkaksen esikoisohjaus Yö on pitkä (1952). Junior-Filmi kuitenkin ajautui konkurssiin jo seuraavana vuonna.[3]

Kesästä 1953 alkaen Tarkas työskenteli viiden vuoden ajan Fennada-Filmissä, missä hän käsikirjoitti ja ohjasi kymmenen elokuvaa. Parhaimpana Fennada-kauden työnään Tarkas itse piti Mika Waltarin pienoisromaaniin perustuvaa draamaa Jokin ihmisessä (1956).[3]

Vuodesta 1959 Tarkas työskenteli neljä vuotta Suomen Filmiteollisuudessa. Näinä vuosina hän profiloitui lähes yksinomaan vauhdikkaiden seurapiiri-irvailujen tekijäksi. Tarkaksen työlle olivat ominaisia poikkeuksellisen nopea tahti, vilkas mielikuvitus ja kekseliäisyys, mitkä näkyivät hänen tuotannoissaan harvemmin onnistuneena lopputuloksena. Hän ei välittänyt tehdä henkilöohjausta, vaan antoi näyttelijöille vapaat kädet roolihahmojensa esittämiseen.[3]

Tarkas toi myös esille useita uusia kasvoja, muun muassa Risto Mäkelän, Jussi Jurkan, Spede Pasasen, Leo Jokelan, Tommi Rinteen, Liana Kaarinan ja Esko Salmisen. Kun Suomen elokuva-ala joutui kriisiin 1960-luvun näyttelijälakon myötä, Tarkas siirtyi ohjaamaan televisiosarjoja. Hän kuoli sydäninfarktiin 52-vuotiaana.

Ohjaukset muokkaa

 
Vuoden 1951 Jussi-voittajat. Toinen oikealta Aarne Tarkas.

Animaatioelokuvat muokkaa

Televisiosarjat muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kari Uusitalo: Tarkas, Aarne Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Aarne Tarkas Yleisradio. Viitattu 6.4.2024.
  3. a b c d Aarne Tarkas Elonet. Viitattu 10.1.2023

Kirjallisuutta muokkaa

  • Nummi, Rami: ”Murrosvaiheen ohjaaja moderneja nuoria kuvaamassa”, artikkeli Tarkaksesta. Filmihullu 5/2007.
  • Kari Uusitalo: Tarkastelua. Aarne Tarkas ja hänen elokuvansa. Helsinki: Like, 2006. ISBN 952-471-870-7.
  • Kari Uusitalo: Aarne Tarkas Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla muokkaa