Aarne Blick

Aarne Leopold Blick (3. helmikuuta 1894 Ulvila – 15. helmikuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 11.

Aarne Blick
2. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Aarne Blick.
Henkilötiedot
Syntynyt	3. helmikuuta 1894 Ulvila
Kuollut	15. helmikuuta 1964 (70 vuotta) Helsinki
Ammatti	opiskelija
Jääkäri
Liittymispäivämäärä	10. lokakuuta 1915
Komppania	pioneerikomppania
Taistelut jääkäriaikana	Asemasota Misse-joella, Riianlahden taistelu, Schmardenin taistelu, Aa-joen taistelu
Korkein arvo jääkäriaikana	hilfsgruppenführer
Palasi Suomeen	25. helmikuuta 1918
Arvo Suomeen tultaessa	vänrikki
Korkein sotilasarvo	kenraaliluutnantti
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jääkärinä ja sisällissodassa

Blick liittyi Saksassa jääkärijoukkoon 10. lokakuuta 1915. Jääkäripataljoona 27:ssä Blick yleni Hilfsgruppenführeriksi (apulaisryhmänjohtaja) ja osallistui Missejoen, Riianlahden, Schmardenin ja Aajoen taisteluihin. Suomeen hän palasi jääkäreiden pääjoukon mukana ja osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanianpäällikkönä 4. jääkäripataljoonassa. Hän oli mukana Pohjois-Suomen sekä Tampereen, Rajamäen ja Raivolan taisteluissa.

Rauhan vuodet 1920- ja 1930-luvuilla

Sisällissodan jälkeen Blick suoritti ylioppilastutkinnon Kemin Suomalaisessa yhteiskoulussa, mutta päätti jäädä uraupseeriksi armeijaan. Blick toimi muun muassa komppanianpäällikkönä, toimistoupseerina sekä Kainuun ja Salmin rajavartiostojen komentajana, Kadettikoulun kouluttajana ja Taistelukoulun johtajana. Viimein vuonna 1936 everstiksi ylennettynä Blick sai komentoonsa perinteikkään Savon jääkärirykmentin.

Talvisota ja jatkosota

Ylimääräisten harjoitusten aikana Blick komensi aluksi jalkaväkirykmentti 25:tä, kunnes hänet määrättiin 28. marraskuuta Osasto Blickin komentajaksi Raudun ja Kiviniemen suunnalle. Tästä tehtävästä hänet siirrettiin 7. joulukuuta Vuokselän lohkolle sijoitetun jalkaväkirykmentti 26:n komentajaksi. Vain muutamaa päivää myöhemmin 10. joulukuuta hänet siirrettiin 7. divisioonan komentajaksi ja 16. tammikuuta 1940 koko Taipaleen lohkon komentajaksi, missä tehtävässä hän oli talvisodan päättymiseen saakka. Sotatoimien päätyttyä hän oli hetken erikoistehtävissä III armeijakunnan esikunnassa, josta hänet sijoitettiin 3. divisioonan komentajaksi. Hänet siirrettiin 7. elokuuta Itä-Savon Sotilasläänin komentajaksi.

Jatkosodan alettua Blick johti 2. divisioonan nopeasti ja tehokkaasti vanhalle rajalle. Tästä ylipäällikkö palkitsikin hänet Mannerheim-ristillä ja kenraalimajurin arvolla. Ylennystä seurasi uusi tehtävä Aunuksen VI armeijakunnan komentajana. Vuoden 1944 vetäytymisvaiheen aikana Blick riitaantui kenraali Paavo Talvelan kanssa. Ylipäällikkö Mannerheim siirsi Blickin takaisin johtamaan 2. divisioonaa, joka kävi paraikaa kovia torjuntataisteluja Karjalankannaksen Vuosalmella. Blick kunnostautui jälleen 2. divisioonan komentajana. Riita Blickin ja Talvelan välillä kesäkuussa 1944 Aunuksen Karjalassa johtui kysymyksestä, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. Blick ammattisotilaana sen ymmärsi, mutta Talvela ei, koska hänen mielestään maastoa oli puolustettava ”viimeiseen mieheen ja viimeiseen patruunaan”. Riita kärjistyi niin pahaksi, että Mannerheim kuuluu sanoneen ”herrat saa tulla toimeen keskenään tai minä amputan teidät”. Mannerheim ratkaisi ristiriidan niin, että Blick siirrettiin Kannakselle sekä lähettämällä Valo Nihtilän opettamaan Talvelalle, mitä tarkoittaa strateginen viivytys. ^lähde?

Sotien jälkeen

Sodan jälkeen Blick toimi eri divisioonien komentajana ja sai 1947 ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Hän oli puolustusvoimain komentajan viran sijaisena kolmeen otteeseen. Eläkkeelle hän jäi 1954 ja pätevänä kynänkäyttäjänä toimi sittemmin Kansa taisteli – miehet kertovat -lehden päätoimittajana.

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.

Viitteet

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenfürer 4. huhtikuuta 1916 Vänrikki 11. helmikuuta 1918 Luutnantti 16. toukokuuta 1919 Kapteeni 25. helmikuuta 1920 Majuri 16. toukokuuta 1925 Everstiluutnantti 15. kesäkuuta 1928 Eversti 28. tammikuuta 1936 Kenraalimajuri 3. marraskuuta 1941 Kenraaliluutnantti 1947 Yleisesikuntaupseeri 1948		Vapaudenristi 1. lk. tammenlehvien ja rintatähden kera Mannerheim-ristin ritari 2. lk Vapaudenristi 1. lk. tammenlehvien kera Vapaudenristi 1. lk. Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkki Suojeluskuntajärjestön rautainen ansioristi Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Reserviupseeriliiton kultainen ansiomitali Saksan Rautaristi 1. lk Saksan Rautaristi 2. lk Romanian Kruunuritarikunnan suurristi rintatähden kera Norja Pyhän Olavin ritarikunnan komentajamerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi