ASLAK (kuntoutus)
ASLAK eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on työelämässä oleville tarkoitettua Kelan järjestämää harkinnanvaraista varhaiskuntoutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen ja parantaminen.[1] Aslak-kuntoutus toteutetaan kuntoutuslaitoksissa kiinteässä yhteistyössä työterveyshuollon ja työyhteisön kanssa. Aslak-kuntoutus on harkinnanvaraista (määrärahasta riippuvaista), kun sitä lähellä oleva toinen Kelan kuntoutuksen muoto Tyk-toiminta (Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus) on tietyin edellytyksin työntekijän subjektiivinen oikeus.
Aslak-kuntoutukseen käytetään vuosittain 33 miljoonaa euroa, joka vastaa 12 prosenttia Kelan koko kuntoutusbudjetista.[2]
Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus muokkaa
Mikhail Saltychev seurasi vuonna 2012 ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan kahdeksan vuoden ajan yli 3000 Aslak-kuntoutukseen osallistunutta henkilöä.[3] Tuloksena oli, ettei Aslak vähentänyt työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen tai pitkien sairauspoissaolojen riskiä. [4]. ASLAK-kuntoutukseen osallistuminen ei lisännyt myöskään liikuntaa, vähentänyt alkoholinkäyttöä, alentanut painoindeksiä tai vähentänyt merkittävästi tupakointia. Tutkimukseen osallistuneiden somaattinen ja psyykkinen terveys ei myöskään parantunut kontrolliryhmään verrattuna.[2]
Vuonna 2012 laadittiin myös katsaus ASLAK-kuntoutuksesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Katsauksessa havaittiin, että aiempien tehtyjen tutkimusten tulokset olivat keskenään hyvin ristiriitaisia. Niistä saattoi kuitenkin vetää kokonaisuudessaan sen johtopäätöksen, että näyttö Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vähäistä ja kuntoutus on osoittautunut kustannustehokkuudeltaan heikoksi.[5]
Vuonna 2009 ilmestyneessä 2 000 kuntoutujan tutkimuksessa ilmeni, että työkyvyttömyyden riski pieneni 8 vuoden seuranta-aikana neljän ensimmäisen seurantavuoden aikana, mutta kohosi sen jälkeen samaksi kuin niillä, jotka eivät olleet osallistuneet kuntoutukseen. Säästyneiden sairauslomapäivien aiheuttama taloudellinen säästö oli kuitenkin todennäköisesti kuntoutuksesta koituvia kuluja pienempi.[6]
Aslak-kuntoutuksen historia muokkaa
Aslak-kuntoutuksen nimellä tunnettu kuntoutuksen muoto käynnistyi 1980-luvun alkupuolella, aluksi metsurien ja siivoojien laitoskuntoutuksena laajentuen siitä sitten nopeasti kaikkiin ammattiryhmiin. Aslak-kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työssä käyvät henkilöt, joiden työssä suoriutumiseen liittyvät haitat ja oireet eivät vielä ole kehittyneet niin pitkälle, että lakisääteinen ammatillinen kuntoutus työkyvyttömyyden välttämiseksi olisi tarpeen.
Vuoden 1990 tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä tehty työkykyä ylläpitävää toimintaa (tyky) koskeva sopimus (ns. TMJ-TS-sopimus) loi laajemman perustan siinä vaiheessa vielä kehittyvälle Aslak-kuntoutukselle. Sopimuksessa todettiin muun muassa, että toimenpiteiden lähtökohta on, että kuntoutuja jatkaa omassa työssään. Tukitoimenpiteistä vastuussa oleva henkilö laatii yhdessä työntekijän tai toimihenkilön ja tarvittaessa yrityksen yhteistoimintatahojen kanssa yksilöllisen toimenpidesuunnitelman, jossa voivat tulla kysymykseen esimerkiksi
- työn suorittamisen muutokset, jotka selvitetään työosastolla, kuten ergonomiset parannukset
- työaikamuutokset, kuten osa-aikatyö, osaeläke, osa-aikaeläke, siirtyminen yötyöstä päivätyöhön
- uudelleen työhön sijoittaminen
- ammatillinen työpaikkakoulutus työosaston ja koulutusorganisaation yhteistyönä
- tarvittaessa työterveyshuollon aloitteesta lääkinnällinen kuntoutus
- ammatillisen kuntoutuksen muodot työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella, jotka tukevat työkykyä ylläpitävää toimintaa
- työpaikan tiedotuksen ja koulutuksen kehittäminen tuki- ja liikuntaelinten kunnon ylläpitämisen tärkeydestä
Aslak-kuntoutuksen nykyinen säädöspohja muokkaa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus kohdistuu työssä olevaan väestöön ja se toteutetaan työpaikan, työterveyshuollon, kuntoutuksen palvelujen tuottajan ja Kelan yhteistyönä. Tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Aslak-kuntoutus on luonteeltaan ennalta ehkäisevää ja suunnattu työntekijöille ja ammattialoille, joilla työstä johtuva fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus on poikkeuksellisen suuri ja johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen.
Hyväksyessään jonkin kuntoutuslaitoksen kuntoutusta toteuttamaan Kela edellyttää laitoksen noudattavan palvelustandardia. Kelan standardien mukaan Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on
- parantaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä asettaa niihin liittyvät henkilökohtaiset kuntoutustavoitteet
- luoda oppimisprosessin avulla edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilyttämiselle ja pitkäaikaiselle parantamiselle
- edistää terveyttä
- auttaa kuntoutujaa arvioimaan ja kehittämään omia työmenetelmiään
- käsitellä työn kehittämistä ja siihen liittyvää osaamista sekä yksilöllisesti että työyhteisöllisesti
- nivoa kuntoutusprosessi työpaikalla ja työterveyshuollossa tapahtuvaan toimintaan
- hyödyntää tukiverkostoa kuntoutuksen aikana, esimerkiksi välitehtävien avulla
Palveluntuottajan aloitteesta voidaan kuntoutusprosessin aikana esille nousseista työhön tai työolosuhteisiin liittyvistä asioista keskustellaan työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa.
Aslak-kurssi toteutetaan jaksoissa yhden vuoden aikana. Kurssi voi olla avo- ja laitosjaksojen yhdistelmä. Tavallisimmin kurssi jakaantuu kolmeen osaan: alkujaksoon, perusjaksoon ja seurantajaksoon. Kurssilla on yksi työpaikan ja työterveyshuollon kanssa järjestettävä yhteistyöpäivä.
Aslak-kuntoutuksen kehittäminen muokkaa
Kela toteutti Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen ajanjaksolla 1.4.2007-30.6.2010. Hanke kattoi harkinnanvaraisen Aslak-kuntoutuksen ja lakisääteiseen ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvan Tyk-toiminnan. Hankkeeseen osallistui viisi valtakunnallista palveluntuottajaa:
- Kuntoutussäätiö (Tuukka-hanke)
- Oulun Diakonissalaitos (Hypro-hanke)
- Kuntoutuskeskus Petrea (Jysi-hanke)
- Kuntoutus Peurunka (Kokonaiskuntoon-hanke)
- Verve (Modulo-hanke).
Hankkeessa keskeisintä oli kuntoutustarpeen varhainen toteaminen, kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kuntoutuksen menetelmien ja toimintamallien kehittäminen. Tarkoituksena oli saada Kelan käyttöön työikäisille parhaiten sopivia kuntoutuksen muotoja ja samalla kehittää kuntoutuksen yhteistyötä ja erikoisosaamista.
Vuonna 2016 Kela uudistaa työikäisten kuntoutusta ja samalla myös Aslak- ja Tyk-kuntoutukset korvataan uudella AURA-kuntoutusmallilla. AURA-kuntoutuksessa kuntoutus kytkeytyy aiempaa voimakkaammin kuntoutujan omaan työhön.[7]
Lähteet muokkaa
- Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Kela, Terveys- ja toimeentuloturvaosasto, Kuntoutusryhmä, 2008.
Viitteet muokkaa
- ↑ Mikhail Saltychevin väitöskirja The Effectiveness of Vocationally Oriented Medical Rehabilitation (Aslak) Amongst Public Sector Employees (”Ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen kuntoutuksen (Aslak) vaikuttavuus kunnallissektorin työntekijöillä”). Turun yliopisto 2012. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4936-6
- ↑ a b Väitös: Aslak-kuntoutus ei vähennä työkyvyttömyyden riskiä. http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/ajankohtaista/?id=536&area=4 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mikhail Saltychevin väitöskirja The Effectiveness of Vocationally Oriented Medical Rehabilitation (Aslak) Amongst Public Sector Employees (”Ammatillisesti syvennetyn lääkinnällisen kuntoutuksen (Aslak) vaikuttavuus kunnallissektorin työntekijöillä”). Turun yliopisto 2012. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4936-6
- ↑ Elina Heino, 31.8.2012: Aslak-kuntoutuksen tehosta muhii riita. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/aslakkuntoutuksen+tehosta+muhii+riita/a833773 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mikhail saltychev, Katri Laimi, Jussi Vahtera (Arkistoitu – Internet Archive): Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Suomen Lääkärilehti 45/2012.
- ↑ The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary intervention on sickness absence and early retirement among employees at risk: an observational study. Occup Environ Med 2009;66:235–4.
- ↑ AURA korvaa Aslak- ja Tyk-kuntoutuksen vuonna 2016 3.10.2014. Verve.fi. Arkistoitu 23.11.2016. Viitattu 23.11.2016.