Ѣ

Ѣ ѣ
Kyrillinen kirjaimisto
Nykyaikaiset kirjaimet
А	Ӓ	Ӑ	Ӕ	Б	В	Г
Ѓ	Ґ	Ғ	Ҕ	Д	Ђ	Е
Ё	Ӗ	Є	Ә	Ӛ	Ж	Ӝ
Җ	З	Ҙ	Ӟ	Ӡ	Ԅ	Ѕ
Ԇ	И	Ӥ	Ӣ	І	Ї	Ӏ
Й	Ҋ	Ј	К	Қ	Ҝ	Ҟ
Ҡ	Ӄ	Л	Љ	Ԉ	М	Ӎ
Н	Њ	Ҥ	Ң	Ԋ	О	Ӧ
Ө	П	Р	С	Ԍ	Т	Ԏ
Ћ	Ќ	У	Ў	Ӱ	Ӳ	Ӯ
Ү	Ұ	Ф	Х	Һ	Ц	Ч
Џ	Ш	Щ	Ъ	Ы	Ӹ	Ь
Э	Ю	Я
Muinaiset kirjaimet
Ҁ	Ѹ	Ѡ	Ѿ	Ѻ	Ѣ	Ꙗ
Ѥ	Ꙓ	Ѧ	Ѫ	Ѩ	Ѭ	Ѯ
Ѱ	Ѳ	Ѵ	Ѷ

Ѣ (ѣ) eli jat on käytöstä poistunut varhaiskyrillisen kirjaimiston 32. kirjain.

Kirjaimen nimi on muinaiskirkkoslaavissa ѣть (lausuttiin [jětĭ]) tai ıать ([jatĭ]), bulgariassa ят [jat] tai е двойно [e dvɔjnɔ] "tupla-e", venäjässä ja ukrainassa ять [jatʲ], serbiassa јат/jat, kroatiassa jat. Muinaisslaavilaisten kielten translitteraatiossa kirjainta kuvataan yleensä hattupäisellä e-kirjaimella: ě.

Jat kuvasi muinaisslaavilaista pitkää vokaalia. Sen alkuperäinen äännearvo lienee [æː]. Eri slaavilaisissa kielissä jat-vokaali korvautui eri vokaaleilla. Esimerkiksi muinaisslaavilainen juuri *бѣл [běl] ’valkoinen’ sai seuraavia muotoja: venäjässä белый [bʲelɨj], ukrainassa білий [bʲilɨj], bulgariassa бял [bʲal], puolassa biel / biały, tšekissä bílý.

Koska jat-vokaalilla ei ollut sellaista omaa äännearvoa, jota ei samalla olisi ollut jollakin toisella vokaalilla, kirjain kävi tarpeettomaksi ja poistui vähitellen oikeinkirjoitusuudistuksissa: serbiasta Vuk Karadžićin reformissa 1800-luvun alussa, makedoniasta saman reformin vaikutuksesta hieman myöhemmin, venäjästä, valkovenäjästä ja ukrainasta suurin piirtein lokakuun vallankumouksen aikoihin, ja lopulta bulgariasta ja ruteenista 1945. Nykyisin jat on käytössä ainoastaan kirkkoslaavissa.

Koodit

Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.

	Ѣ	ѣ
Unicode	0462	0463
ISO 8859-5	–	–
KOI8	–	–
Windows-1251	–	–
MS-DOS-koodisivu 866	–	–
HTML	Ѣ	ѣ

Aiheesta muualla

• Luettelo venäjän sanoista, jotka kirjoitettiin 1900-luvun alussa jat-vokaalilla (venäjäksi)