Šulgi oli vanhalla ajalla Uus-Sumerin merkittävin kuningas, joka nousi valtaistuimelle isänsä Ur-Nammun kuoleman jälkeen. Šulgi hallitsi lyhyen kronologian mukaan vuosina 2047–1999 eaa., yhteensä 48 vuotta. Auringonpimennyksen mukaan Šulgi olisi hallinnut 2161–2113 eaa. Šulgin hallintokausi osuu uussumerialaisen renessanssiin, akkadilaishallinnon jälkeiseen aikaan. Šulgia palvottiin jumalana jo hänen eläessään.lähde? Šulgi soti isänsä kuoleman jälkeen gutilaisia vastaan. Šulgin aikana valtio omisti koko liike-elämää temppelin avulla, ja maa oli todellinen byrokraattisten virkamiesten paratiisi päätellen säilyneistä savitauluista. Šulgi teki sotaretkiä muun muassa Karhariin, Simurrumiin ja Lullubumiin, Urbilumiin, Kimshiin ja Hurtiin,[1] jotka lienevät sijainneen Iranin vuorilla. Šulgi eteni myös Anšaniin Elamiin.

Ur-Nammun seuraaja Šulgi keskitti ja yhtenäisti maata. Valtaan Šulgi nousi nuorena, kun hänen isänsä kuoli taistelussa gutilaisia vastaan. Šulgi kosti tämän lähettämällä nuorena, ehkä vielä kruununprinssinä rangaistusretkikuntia gutilaisten maahan. Šulgin ensimmäiset 20 hallitusvuotta sujuivat melko rauhallisesti, maa sai liittolaisia naimakaupoin. Hänelle kirjoitettiin monia ylistysrunoja, ja hän julisti 20. hallitusvuonnaan itsensä jumalaksi. Hallituskautensa puolivälissä Šulgin taktiikka muuttui, hän loi armeijan, yhtenäisen hallinnon, talousjärjestelmän ja uudisti kalenterin ja perusti suuria teollisuuskeskuksia työskentelemään suoraan kruunulle. Sotia käytiin luultavasti eniten kurdialueen eteläosissa.

Joidenkin kirjoitusten mukaan Šulgi hoiti jotkut rituaalit huonosti ja varasti Babylonin Esagilan temppelin omaisuuden.[2] Myöhään hallitusaikanaan Šulgi laajensi valtakuntaansa, muttei kyennyt valtaamaan vuoristolaisten heimoja, ja rakennutti muurin maan suojaksi. Hän kunnostutti, parannutti ja rakennutti tieverkkoa jonka varrelle rakennutti lepotaloja, eräänlaisia majataloja. Ur-Nammun lakia pidetään vaihtoehtoisesti Šulgin laatimana. Šulgi päätti Urin zikkuratin eli rakennustyöt, jotka hänen isänsä Ur-Nammu aloitti. Tämä porraspyramidi oli pohjaltaan 62×43 metriä, ja korkeus 20 metriä. Pyramidin sisusta oli auringosta kuivettuja savitiiliä ja pinta säänkestävää poltettua tiiltä. Šulgi laajensi Urin palatsia. Jumalaksi eläessään julistettua Šulgia alettiin palvoa jumalanpalvelusmenoin ja hänelle rakennettiin oma temppeli. Šulgi rakennutti isänsä tavoin itselleen valtavan hautakammion. Šulgin pojan Amar-Sinin ja Shu-Silin hallitessa maa kukoisti yhä.

Lähteet muokkaa

  1. Schlulgi (tutkimusryhmän oma wiki) The Cuneiform Digital Library Initiative (CDLI). Arkistoitu 15.7.2007. Viitattu 16.9.2007.
  2. The Chronicle of Early Kings (ABC 20)

Aiheesta muualla muokkaa