Šibbolet

Šibbolet (hepr. ‏שִׁבֹּלֶת‎) tarkoittaa yleisessä merkityksessä tietyn termin käyttötapaa, joka jakaa termin käyttäjät eri ryhmiin. Useimmiten käyttäjät jakaantuvat tämän perusteella termin "oikeisiin" käyttäjiin ja ulkopuolisiin. Suppeammassa merkityksessä se tarkoittaa ihmisten jakamista ryhmiin tietyn termin ääntämyksen tai kirjoitustavan mukaan.

Termi on lähtöisin Raamatun Tuomarien kirjasta (12:5–6). Sotiessaan efraimilaisia vastaan gileadilaiset kysyivät kohtaamiltaan ihmisiltä, ovatko he efraimilaisia. Jos he vastasivat etteivät olleet, he pyysivät heitä sanomaan sanan šibbolet (tähkä). Efraimilaiset äänsivät sanan muodossa sibbolet, jolloin he paljastuivat ja heidät surmattiin.

Kuuluisa esimerkki šibboletin käytöstä on vuoden 1937 persiljamurhat Dominikaani­sessa tasa­vallassa. Viiden päivän aikana kymmeniätuhansia haitilaisia surmattiin maassa presidentti Rafael Trujillon käskystä. Koodisanana käytettiin espanjan sanaa "perejil" (persilja), jonka [ɾ]-äännettä sekä [x]-äänteenä ääntyvää j:tä ranskaa ja haitinkreolia puhuvat haitilaiset eivät osanneet ääntää.

Suomessa šibboletejä on käytetty sisällissodan ja toisen maailmansodan aikana. Sisällissodassa valkoiset erottelivat venäläiset suomalaisista Tampereen valtauksen aikana otetuissa vangeissa sillä, kykenivätkö he lausumaan sanan yksi suomalaisittain. Mikäli vanki lausui sen /juksi/, luullen y-alkuvokaalia iotoiduksi u:ksi, hänet teloitettiin välittömästi vierasmaalaisena taistelijana. Toisessa maailmansodassa sanaa höyryjyrä käytettiin salasanana, koska vain suomea äidinkielenään puhuva pystyi ääntämään sanan oikein. Etuvokaalit [ø], [y], [æ], sekä etenkin sanan alun [h] ovat erityisen vaikeita venäjänkieliselle puhujalle, koska näitä äänteitä ei esiinny venäjässä, ja suomea hyvin taitamattomat venäjänkieliset korvaavat ne sellaisilla äänteillä, jotka eivät ole suomelle ominaisia.

Nykyisin eri alojen slangi ja terminologia toimivat samaan tapaan. Esimerkiksi tietokonemaailmassa Perl-ohjelmointikielen käyttäjät tietävät, miten kielen nimi kirjoitetaan ja miten sitä käytetään (”Perl” viittaa ohjelmointikieleen, ”perl” tulkkiohjelmaan, muut muodot ovat väärin); se, joka käyttää väärää muotoa ”PERL”, leimautuu ulkopuoliseksi. Samoin esimerkiksi ulkopuoliset käyttävät Ada-ohjelmointikielestä virheellistä muotoa ”ADA”.