Ääkköset
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ääkkösillä tarkoitetaan suomalaisissa yhteyksissä kirjaimia å, ä ja ö, joita käytetään muun muassa suomen ja ruotsin kielissä. Joskus ääkkösiä kutsutaan skandinaavisiksi merkeiksi, skandinaavisiksi kirjaimiksi tai skandeiksi, mikä on harhaanjohtavaa, koska niitä käytetään skandinaavisten kielten lisäksi esimerkiksi suomen, viron, unkarin, turkin ja saksan kielissä (jossa ä:tä, ö:tä ja ü:tä kutsutaan umlauteiksi). Muissa Pohjoismaissa taas käytetään osittain samoja, osittain eri kirjaimia (kuten Æ ja Ø), mutta niistäkin saatetaan toisinaan käyttää samaa nimitystä. Ääkkösistä puhutaan lähinnä tietotekniikan käytön ongelmallisuuden takia.
Yleistä muokkaa
Koska tieto- ja tiedonsiirtotekniikka ovat lähtöisin englanninkielisistä maista eikä englannin kielessä käytetä ääkkösiä, niissä käytetyt merkistöt eivät alun perin sisältäneet ääkkösten tapaisia tarkkeellisia merkkejä. Teknologia on levitessään aiheuttanut ongelmia maissa, joissa näitä merkkejä käytetään (esim. Vähäkangas näkyy muodossa Vahakangas). Jatkuvan tietoteknistymisen myötä ongelmaan on törmätty niin laajalti, että sille ja sitä aiheuttaville merkeille on joissain kielissä kehittynyt oma ilmaisu. Suomessa ongelmaan viitataan sillä, ettei pystytä kirjoittamaan ääkkösiä. Esperantossa on tapana korvata hatut ja u:n päälle diftongeissa kirjoitettava kaari x:llä, joka merkitään kirjaimen jälkeen. Esimerkiksi naŭ ŝipoj (käännös: yhdeksän laivaa) voidaan kirjoittaa hätätilanteessa naux sxipoj. Saksan kielessä ongelma ratkaistaan siten, että ä, ö ja ü kirjoitetaan tarvittaessa ae, oe ja ue, kun tämä vaihtoehto on niiden äänteiden alkuperäinen kirjoitustapa, joka siis on ollut olemassa jo kauan ennen tietotekniikan yleistymistä (ja edelleen käytössä esimerkiksi monissa nimissä Goethe). Samoin latvian kielessä voidaan esimerkiksi IRC:ssä pitkää vokaalia tarkoittava vaakaviiva vokaalin päällä korvata kahdella vokaalimerkillä.
Ongelma on ollut monimutkainen ja sitä on yritetty korjata eri tavoin ja vaihtelevin tuloksin. Yksi tehokkaista keinoista on ollut merkistöjen laajentaminen. Esimerkiksi Unicode ja ISO 8859-1 ovat suosittuja englanninkielisen ASCII-merkistön laajennuksia, joilla ääkkösiä voidaan esittää.
Ääkköset eri merkistöissä muokkaa
| Koodaus | Å | å | Ä | ä | Ö | ö |
| ISO 8859-15 & 8859-1 | 197 | 229 | 196 | 228 | 214 | 246 |
| Unicode | U+00C5 | U+00E5 | U+00C4 | U+00E4 | U+00D6 | U+00F6 |
| ISO 646-FI | 93 | 125 | 91 | 123 | 92 | 124 |
| HTML-entiteettikoodaus | Å | å | Ä | ä | Ö | ö |
| Windows-1252 | 197 | 229 | 196 | 228 | 214 | 246 |
| Koodisivut 437 & 850 | 143 | 134 | 142 | 132 | 153 | 148 |
| 7-bit ASCII | ] | } | [ | { | \ | | |
LaTeX ja HTML muokkaa
Helpoin tapa on kirjoittaa kirjaimien sijaan niiden koodi:
Parempi vaihtoehto on kuitenkin ilmoittaa ohjelmalle, millä koodausjärjestelmällä kirjaimet on kirjoitettu, esim. ISO 8859-1, UTF-8 tai Windowsin oma Windows-1252.
LaTeX muokkaa
Jos koodaukseksi valitsee ISO-8859-1- eli Latin-1-koodauksen, on preambuliin (dokumentin alkuun) kirjoitettava
\usepackage[latin1]{inputenc}
jos taas valitsee UTF-8-koodauksen, kirjoitetaan preambuliin
\usepackage[utf8]{inputenc}
HTML muokkaa
HTML-koodissa informaatio annetaan metatiedoissa, esimerkiksi:
- Jos koodaukseksi valitsee ISO-8859-1-koodauksen
<meta charset="iso-8859-1">
- jos taas valitsee UTF-8-koodauksen
<meta charset="utf-8">